Kaupungintalolla järjestettiin keskiviikkona 15. huhtikuuta tilaisuus, jossa käsiteltiin asukkaiden ja yrittäjien toiveita Äänekosken uuden keskustan kehittämiseksi. Tilaisuudessa tutustuttiin lähemmin konsulttiyritysten tekemiin suunnitelma vaihtoehtoihin.
Työpaja-mallinen tilaisuus kirvoitti paljon hyviä ideoita ja suoria ehdotuksiakin. Ehdotuksia kirjaamassa ja kuuntelemassa olivat niin kaupungin, kehitysyhtiön kuin konsulttiyritystenkin edustajat.
– Suunnitelmien tarkoitus on luoda yhteistä tahtotilaa kaupungin ja asukkaiden kesken. Konsulttien työ loppuu syksyllä, jonka jälkeen suunnitelmaa lähdetään viemään eteenpäin operatiivisella puolella. Suunnitelmat voivat vielä muuttua paljonkin, mutta tärkeintä on se, että kaikki ajetaan samaa asiaa, Sakari Aho-Pynttäri Ääneseudun Kehityksestä sanoo.
VALTUUSTOSALIIN oli sijoitettu neljä eri pistettä, joissa suunnitelma vaihtoehtojen puutteita ja hyviä puolia pääsi ruotimaan. Omat nurkkansa oli niin palveluilla, liikenteellä, arkkitehtuurilla kuin yleisillä tiloillakin. Ihmisten ideat kirjoitettiin post-it-lapuille, joita liimailtiin suunnitelmiin erittäin ahkerasti.
Liikenteen puolella ihmisiä mietitytti parkkipaikkojen sijainti, kauppakadun liikenne ja linja-autoaseman sijainti. Monien mielestä Etelätori-vaihtoehdossa linja-autoasema oli sijoiteltu paremmin, mutta ihan yksiselitteistä ei sekään ollut.
– Pitää miettiä pakokaasujen leviämistä ja sitä mahtuvatko kaikki linja-autot alueelle. Tänne pitäisi saada samanlainen viihtyisä matkakeskus, kuin Jyväskylässä. Se toisi uuden torin alueelle ihmisiä ja loisi Äänekoskelle hyvää imagoa, Tuula Dahlblom sanoi.
– Parkkipaikkoja tarvitaan lähemmäs palveluita. Tällaiset suunnitelmat tulisi aina tehdä heikoimpien ihmisten tarpeiden mukaan. Kun heikoimmat on otettu huomioon, sopii suunnitelma varmasti kaikille, Maija Piitulainen huomauttaa.
Jotkut ideat olivat konkreettisia, toiset ylimalkaisia, jotkut myös varovaisen realistisia.
PALVELUIDEN PUOLESTA puhuttiin paljon. Pienet paikalliset yritykset saivat enemmän kannatusta, kuin suuret ketjuliikkeet. Torin sijoittaminen Citymarketin eteen olisi monen mielestä korostanut liikaa isoa markettia.
– Cittari on hieno kauppa, mutta pitäisi kyllä enemmän ajatella pieniä yrittäjiä. Ne ovat kuitenkin iso osa tätä kaupunkia, asukkaat pohtivat.
Asukkaat saivat kertoa myös ajatuksensa siitä, miltä uuden keskustan rakennusten tulisi näyttää. Arkkitehti Trevor Harris kuunteli ehdotuksia mielellään.
– Paljon on tullut suoria ehdotuksia. Ei lasiarkkitehtuuria eikä liikaa kikkailua vaan perusmuotoja ja paljon luonnonmateriaaleja. Monet ovat sitä mieltä, että mittasuhteiden tulee olla kauniita ja yleisilmeen sopivan sympaattinen, Harris kertoo.
Yleissuunnitelmassa Viiskulmaan on suunniteltu porttimaista sisääntuloa uuteen keskustaan. Asukkaiden mielestä paikalle ei kuitenkaan tarvittaisi suurta tornitaloa, vaan SYP:in taloa vastapäätä voisi rakentaa talon, joka myötäilisi kauniin vanhan talon piirteitä.
– SYPin talo on tarkoitus suojella asemakaavassa, että se kyllä säilyy paikallaan, kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen sanoo.
Palveluiden osalta kansalla oli myös selviä suunnitelmia. Kaupunkiin pitää saada ainakin kunnon ravintola, kirjakauppa, hyvä matkakeskus ja tilaa järjestötoiminnalle. Paljon pohdittiin myös kivijalkaliikkeiden tulevaisuutta, mikä tulisi ottaa huomioon suunnitelmassa.
– Kyllä erikoisliikkeen neliöt tulevat tulevaisuudessa vähenemään. Vielä ei ole selvää suosikkia näistä vaihtoehdoista, mutta hyvin tulee meidänkin liike uuteen keskustaan mahtumaan, sanoo yrittäjä Timo Niskanen.
PÄÄLLIMMÄISEKSI PÄÄMÄÄRÄKSI tilaisuudessa nousi kuitenkin viihtyvyys ja alueen virkistäminen.
– Skeittipuisto keskustaan. Saataisiin nuoret viihtymään.
– Ja pysyvä lava keskuspuistoon, jossa olisi helppo järjestää tapahtumia.
– Ja paljon erikokoisia asuntoja. Jos alueella asuu paljon ihmisiä, ei kaupunki autioituisi aina iltaisin.
Post-It -lapuille kerättiin jokainen vastaantullut idea.
Tutustu suunnitelmavaihtoetoihin täällä.
Sitten sama malli käyttöön Sumiaisiin, Suolahteen ja Konginkankaalle. Hyvä muidenkin taajamien asukkaiden toiveita käydä kuuntelemassa.
Kuinka paljon näihin visioihin menee Kaupunkilaisten verolla keräämiä rahoja. Monesko suunnitelma tämäkin on. Edellisestä ei juuri aikaa mennyt ja ja sitä ei toteutettu sinnepäinkään kun suunniteltiin. Kaiken lisäksi jotta suuria suunnitellaan niin vero varoja kätetään ostamalla liikerakennuksia ja puretaan vanhoja. Puhutaan miljoonista samaan aikaan tehdään säästöjä kovalla kädellä ja lakkautetaan kouluja, kyse on arvoista. Pyytäisi Kari Kiiskistä vastaamaan (SDP) hallituksen puheenjohtaja.