Vuoden 2012 tilinpäätös oli karua luettavaa. Tämän vuoden budjetissa pyritään pysymään, mutta pitkän aikavälin tavoitteet horjuvat jo ensimmäisenä vuonna.
Kaupunginvaltuuston maanantain kokousta varjostivat taloushuolet. Viime vuoden katastrofaalisia lukuja pyritään korjaamaan tiukalla kuntataloudella sekä nopeilla ja rakentavilla päätöksillä. Uudet takaiskut kuitenkin hankaloittavat talouden vakauttamista.
– Tässä on meidän kaikkien aivonystyrät saatava peliin mukaan, että pysytään ensinnäkin tämän vuoden budjetissa. Siinä on haastetta, sillä nyt on tulossa isoja investointeja koulumaailmassa. On selvää, että ainakin vakauttamisohjelmassa annettu tavoite alijäämän kattamisesta vuoteen 2020 mennessä karkaa käsistä, kaupunginjohtaja Hannu Javanainen totesi.
Äänekosken viime vuosi ei näytä hyvältä paperilla: kaupungin työllisyystilanne heikkeni, väkiluku pieneni ja alijäämääkin kertyi lähes kriisikunnan kriteerit täyttävästi.
– Suhteellinen velkaantuneisuus kohosi ja lainat nousivat 2 900 euroon per asukas. Koko maan keskiarvo on muistaakseni siinä 2 700 euron paikkeilla. Tämä on katastrofaalinen tulos, varsinkin kun tietää, että kaupungin lainakanta on lähes 60 miljoonaa euroa, tuore talousjohtaja Matti Tuononen luetteli vuoden 2012 tilinpäätöksen lukuja.
Tilinpäätös ei kuitenkaan anna aihetta vaipua täyteen epätoivoon. Kaikesta huolimatta Jyväskylän ja Äänekosken seutukunnan ovat ainoat alueet Keski-Suomessa, joissa työpaikat ovat lisääntyneet 2000-luvulla.
– Vaikka olemme työpaikkojen suhteen omavarainen, niin työttömyyslukuja ei ole saatu kuriin. Meillä on työvoimaa, mutta meillä ei ole työ ja osaajat eivät kohtaa tässä kaupungissa, Rolf Nyholm (sd) totesi.
– Työtä tälle suunnittelukaudelle 2013-2017 riittää. Erityisesti kaupunginhallituksen toiminnan pitää tehostua ja nopeutua. Tässä tarvitaan rakentavia ja eteenpäin vieviä ajatuksia sekä sitoutumista päätöksiin, Risto Kumpu (kesk) jatkoi tulevaisuuden suuntaviivoilla.
