Äänekosken kaupungintalolla järjestettiin lehdistölle erillinen tiedotustilaisuus liittyen Parantala-Honkolan vesikriisiin.
Kysymyksiin olivat vastaamassa Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen, infektioylilääkäri Maija-Liisa Rummukainen, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen erikoistutkija Tarja Pitkänen, apulaisylilääkäri Marju Tammelin, Parantala-Honkola vesisosuuskunnan puheenjohtaja Janne Autioniemi sekä Laukaan ympäristötoimenjohtaja Jukka Lappalainen. Tilaisuuden alustajana toimi konsultti Petteri Väänänen viestintä ja markkinointitoimisto Zeeland Familysta, jonka kaupunki on palkannut tutkimaan vesikriisiä ja sen viestintää Äänekoskella.
Vesikriisialueella klooraustoimenpiteet ovat edenneet kolmanteen vaiheeseen, jossa klooraus tapahtuu enää Parantalan alueella. Keittokehoitus on kuitenkin voimassa vielä toistaiseksi koko Parantala-Hietama-alueella.
Kun klooraus päästään lopettamaan, otetaan puhdistetusta vedestä vielä näytteitä. Keittokehoitus voidaan poistaa vasta kun kolme puhdasta näytesarjaa on saatu. Tämä voi kestää vielä viikkoja.
Vesikriisin alkumetreillä takunnut tiedottaminen on herättänyt paljon keskustelua. Kriisitilanteen hallinta ja viestintä on epidemiatilanteessa terveysviranomaisen ja koska Äänekoski tekee yhteistyötä Laukaan ja Konneveden kanssa ympäristöterveydenhuollossa, vetovastuu kriisitilanteessa on Laukaassa. Laki vaatii, että ympäristöterveydenhuollossa tulee olla kymmenen henkilötyövuoden henkilöresurssit, eikä kunnilla ole yksinään sellaisia resursseja. Kaupunginjohtaja on tästä yhteistyöstä närkästynyt.
– Tilanne on korni. Kaupunki on jäänyt ulkopuolelle tässä asiassa, sillä vastuu on viranomaisella. Olen myös yrittänyt saada työryhmiin mukaan kaupungin edustajaa, mutta sellainen on kielletty. Olisin tuonut mukaan tiedottamisen näkökulmaa. Uskon, että viranomainen osaa nämä terveysasiat, mutta tiedottamisessa olisi voinut tarvita muuta näkemystä, Tuononen sanoo.
Tuonosen mukaan asia tulee vaikuttamaan myös Äänekosken ja Laukaan väliseen sopimukseen.
– Meillä on oma vesi kriisin jälkiseurantaryhmä, joka selvittää mikä meni huonosti ja mikä vielä huonommin. Tämä tulee vaikuttamaan myös Laukaan kanssa solmittuun sopimukseen. Selvitetään johtosuhteet, tiedottamisen puoli ja yhteisen varautumis- ja valmiussuunnitelmat, Tuononen sanoo.
Ovatko viranomaiset itse tyytyväisiä tiedottamiseen?
– Tiedottaminen ei koskaan onnistu täydellisesti. Tämän tapauksen teki haastavaksi, se, että tiedottaminen aloitettiin väärän olettamuksen pohjalta. Emme tienneet, että asia oli näin vakava, Lappalainen sanoo.
Onko tarkoitus, että kaikki vesikriisiin liittyvät toimijat istuisivat saman pöydän ääreen keskustelemaan tiedottamisesta, että tulevaisuudessa kaikki toimisi saumattomasti?
– Ehdottomasti pitäisi, Äänekosken Energian toimitusjohtaja Maarit Herranen sanoo.
– Sen takia kaupunki on palkannut meidät selvittämään asiaa. Me käymme läpi kaikki tapahtumat ja kaiken tiedon, mikä vesikriisiin liittyy. Emme lähde varsinaisesti etsimään syyllisiä, vaan teemme lopulta ehdotuksen siitä, miten tällaisessa tilanteessa tulisi toimia kunkin toimijan osalta, Väänänen sanoo.
Tiedotustilaisuudessa käytiin myös juurta jaksaen läpi se tapahtumaketju joka johti veden saastumiseen. Saastunut vesi on päässyt vesijohtoverkkoon ilmanottokaivosta, johon on virheellisesti sijoitettu sekä vesijohtoveden, että jäteveden ilmanotto. Äänekosken Energia on vesikriisin aikana käynyt läpi runkoverkkoa, ja löytänyt kahdeksan samalla lailla rakennettua kaivoa, jotka on sittemmin poistettu käytöstä.
– Kaikissa Äänekosken vesiosuuskunnissa tullaan tarkistamaan nämä riskipisteet, kuten kaivot ja korkeat kohdat, jotka ovat alttiita paineen vaihteluista johtuville vioille, Herranen sanoo.
– Kyseessä on valtakunnallinen asia. Koko maan osalta tulee selvittää, onko näitä kaivoja muualla ja onko vesisosuuskuntien varautumissuunnitelmat ajan tasalla, Väänänen sanoo.
Vesikriisistä kärsineillä on mahdollisuus pyytää korvauksia vesiosuuskunnalta ja Äänekosken Energialta. Herranen toivoo, että korvausvaatimukset lähetetään vasta kun kriisitilanne on kokonaan ohi, jolloin kaikki korvausvaateet saadaan samalle lomakkeelle.
Rikosoikeudellisia vaatimuksia ei vielä ole tullut viranomaisten tietoon, mutta poliisi on ollut yhteydessä Jukka Lappalaiseen.
– Ylikomisario soitti ja kyseli minulta lisätietoja. En tiedä oliko hänellä asiasta toimeksianto, Lappalainen sanoo.
