Kansallinen varautumispäivä on otollinen aika pohtia oman kotitalouden varautumista, jotta pystymme yhteiskuntana ja yhteisöinä toimimaan erilaisten häiriötilanteiden aikana. Tänä vuonna päivää vietetään teemalla ”kotivara alkaa vedestä”.
Jokaisella on tärkeä osa yhteiskunnan turvallisuuden lisäämisessä: kun omatoiminen varautuminen on kunnossa, edistää myös yhteisön turvallisuutta ja hyvinvointia. Suositus on, että jokainen olisi valmistautunut pärjäämään 72 tuntia eli kolme vuorokautta häiriötilanteissa, kuten sähkökatkoissa, myrskyissä tai vesihuollon häiriöissä.
Esimerkiksi viime marraskuussa Keski-Suomessa riehunut Jari-myrsky osoitti, että häiriötilanteen aikana pelastustoimen tehtävien määrä kasvaa merkittävästi kiireettömilläkin tehtävillä. Pelastustoimen palvelut on suunniteltu siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla kaikissa turvallisuustilanteissa, ja tehtävät suoritetaan kiireellisyyden mukaan.
– Asukkaat voivat siis jo ennen häiriöitä omalla toiminnallaan ja varautumisellaan edistää muun muassa sitä, että pelastustoimen resurssit riittävät häiriötilanteessa apua eniten tarvitseville, valmiuspäällikkö Pasi Vilhunen Keski-Suomen pelastuslaitokselta korostaa.
Häiriö- ja poikkeustilanteessa pelastustoimella laajasti erilaisia tehtäviä
Pelastustoimen tehtäviin kuuluu myös muun muassa varautuminen poikkeusolojen väestönsuojelutehtäviin.
– Tavanomaisesta poikkeavia tehtäviä olisivat esimerkiksi väestön varoittaminen väestöhälyttimillä, tarvittaessa evakuointien toteuttaminen turvallisemmalle alueelle ja kansalaisten ohjeistaminen suojautumiseen – joko väestönsuojiin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla, Vilhunen luettelee.
Kaikissa turvallisuustilanteissa pelastustoimi suorittaa edelleen sammutus- ja pelastustoimintaa sekä yhteistyötä ja jatkuvaa varautumisen suunnittelua muiden viranomaisten kanssa.
Viranomaiset eivät vastaa yksittäisten kansalaisten omatoimiseen varautumiseen liittyvästä valmiudesta, kuten esimerkiksi kotivarasta tai tarvittaessa kiinteistöjen väestönsuojan käyttökuntoon laittamisesta. Vilhunen kuitenkin jatkaa:
– Positiivisena asiana olemme kuitenkin huomanneet, että kiinnostus omatoimiseen varautumiseen on lisääntynyt. Varautuminen ei ole pelottelua, vaan järkevää ennakointia.
Kotivara alkaa vedestä
Tänä vuonna varautumisen teemapäivänä ihmisiä kannustetaan pohtimaan vesihuollon häiriötilannetta. Ihminen tarvitsee päivittäin noin kaksi litraa puhdasta juomavettä. Lisäksi vettä tarvitaan ruoanlaittoon ja hygieniaan. Kokonaisvedentarve on siis 1–2 ämpärillistä henkeä kohti vuorokaudessa.
Vedenjakelun häiriötilanteeseen kannattaa varautua myös hankkimalla kannellisia astioita tai kanistereita, joilla voi noutaa vettä esimerkiksi vedenjakelupisteeltä.
Aiheesta lisää:
