Huiman koripallomiehistö varmisti hyvissä ajoin paikkansa pudotuspeleissä, mutta ennen viimeistä runkosarjaottelua Helsingin Namikaa vastaan joukkueeseen iskenyt korona oli päättää kauden ennen aikojaan. Namika-ottelun äänekoskelaiset joutuivat luovuttamaan, mutta pudotuspelisarjaan Tapiolan Honkaan vastaan Huima sai kuin saikin rivinsä kasattua jonkinlaiseen pelikuntoon.
Lauantaina Espoossa käyty ensimmäinen kohtaaminen eteni vahvasti kotijoukkueen komennossa. Huimalla oli ottelun ensimmäisellä puolikkaalla suuria vaikeuksia hyökkäyspelissä, eikä puolustuskaan toiminut toivotulla tavalla. Näinpä ottelu oli käytänössä taputeltu, kun Honka johti jo puoliajalla 45–19. Toinen puoliaika oli oikeastaan pelkkää pelailua ja loppulukemat merkattiin Hongalle 100–59 (23–9, 22–10, 26–23, 30–17).
Sunnuntaina oli vuorossa toinen kohtaaminen, joka pelattiin Pankkarilla Areenalla Äänekoskella. Ottelusarja oli paras kolmesta systeemillä, joten Tapiolan Hongalla oli mahdollisuus voitolla katkaista sarja edetä A-divisioonan välieriin.
Äänekoskelaiset olivat ottelussa huomattavasti paremmin mukana, kuin edellispäivän kohtaamisessa. Varsinkin ensimmäinen puoliaika oli tiukkaa vääntöä, mutta lopulta runkosarjan kakkonen Honka osoitti vahvuutensa ja vei voiton lukemin 60–80 (19–19, 16–16, 11–20, 14–25).
– Tänään pystyttiin pelaamaan hyvä peli siihen nähden, että pari viime viikkoa on mennyt joukkueelta koronan kourissa. Onneksi saatiin kuitenkin riittävästi pelaajia kokoonpanoon, että saatiin päättää kausi pelaamalla, eikä jouduttu luovuttamaan, Huiman päävalmentaja Tommi Koskinen kertoi.
Äänekoskelaisten loppukausi meni hiukan pipariksi sen jälkeen kun Tray Boyd siirtyi Korisliigaan ja samaan aikaan iski loukkaantumissuma sekä nyt vielä pisteenä iin päälle koronakurimus. Siitäkin huolimatta Huiman kausi oli selkeästi plusmerkkinen.
– Pitkä ja rankka kausi oli. Ensimmäisessä ottelussa pelattiin täydellä kokoonpanolla, sen jälkeen oli pelaajia enemmän tai vähemmän sivussa. Kokonaisuutena täytyy kuitenkin olla tyytyväinen kauteen. Saavutettiin meidän tavoite sarjapaikan osalta hyvissä ajoin ja bonuksena vielä päästiin nousijajoukkueena pudotuspeleihin. Siihen olen myös tyytyväinen, että pelattiin joukkueena hyvää peliä ja pelaajien taktinen osaaminen oli hyvällä tasolla, Koskinen summasi mennyttä kautta.
Voi myös ajatella, että Huimalla kävi myös hieman tuuri koronan kanssa. Joukkue onnistui välttämään taudin lähes koko kauden ja oli iskukykyisenä kauden tärkeimmillä hetkillä joulutauon jälkeen, jolloin sarjapaikka varmistui neljän ottelun voittoputkella.
Seuraavaksi joukkue vetää hiukan happea ja palaa harjoitussalille toukokuun alussa. Koskisen mukaan joukkueen runko tulee pysymään hyvin todennäköisesti hyvin kasassa. Sopimuksia on jo nippu kasassa ja jatkosopimuksista neuvottelut on jo aloitettu. Lisäksi joukkuetta pyritään mahdollisesti vahvistamaan joillakin kotimaisilla pelaajilla.
Äänekoskelaisella koripalloyleisöllä mielenkiinto kohdistuu eittämättä siihen, missä missä nähdään JBA:ssa pelannut Huima-kasvatti Kalle Koivunen ensi kaudella.
– Koivunen olisi meidän joukkueeseen todellinen täsmähankinta. Kyllähän Kallen saaminen Huimaan on varmasti niin yleisön, joukkueen johdon kuin pelaajienkin toiveissa, Koskinen myöntää ja toivoo, että pääsee jossain vaiheessa Koivusen kanssa aiheesta keskustelemaan.
Joka tapauksessa Huima tulee lähtemään ensi kauteen iskukykyisellä joukkueella. Mahdollisten ulkomaalaisvahvistusten tarve selviää syksyllä. Ja ensi kauden tavoitekin on jo selvillä.
– Lähdetään ottamaan voittoja enemmän kuin tällä kaudella, Koskinen sanoi vielä lopuksi.
Ilman jenkkejä 7 ottelua 7 tappiota. Muualta hankittujen Suomalaisten taso ei riitä millään ja omista kasvateista kaksi on osoittanut pystyvänsä pelaamaan. Mitä järkeä? Pitäisikö rakentaa pohjaa tai tehdä yhteistyötä, eikä vain hankkia vahvistuksia.
”Äänekoskikuuluukauas” Täysin asian ytimessä. Asia on vaan ikävä kyllä näin. Pohjaa ei vain taida olla mistä rakentaa, vanhimmat juniorit 15-16 vuotiaita jotka pelaavat piirisarjaa. Juniorijoukkueita ja junioripelaajia vähemmän kuin vuosikausiin eikä joukkueita ole edes läheskään kaikissa juniori ikäluokissa. Muutama vuosi sitten seuran poikajoukkue Sm mitaleilla ja vähän nuoremmat vielä sm sarjassa. Näitä ei seurassa pystytty tai osattu hyödyntää millään tavalla. Nyt maksetaan siitä kyvyttömyydestä hintaa.
Omista junnuista juurikin kaksi pelaajaa pystyy pelaamaan divaritasolla. Ihan millä paikkakunnalla hyvänsä voidaan pelata A-divari tason koripalloa palkkaamalla riittävän kova Amerikkalainen ja 5 kohtuullisen kokoista (ei edes erityisen kovaa) pelaajaa joukkueeseen. Käytännössä osa Huimankin pelaajista pelaa joukkueessa olemattomilla taidoilla kun joukkueessa pelipaikoista ei ole minkäänlaista kilpailua ja mukaan joukkueeseen pääsee ilmoittautumalla.
Helpossa on siis ”Divaritason pelaaja status”.
Ei siis todellakaan kovin kestävällä pohjalla ole toiminta tällä hetkellä eikä todellakaan voi sanoa että tulevaisuus näyttää hyvältä. Kauanko yleisöä jaksaa kiinnostaa jos puolijoukkuetta joudutaan aina hommaamaan muualta. Perinteisisti kasvattaja seurana tunnettu seura on totaalisesti hukannut arvonsa. Seura aikoinaan nousi miesten Sm sarjaan asti oman kylän pojilla!!!
Pirun hyvin kirjotettu! Komppaan jokaista sanaa. Toivotaan että tämän lukee myös ne joita asia koskettaa, jotta osataan jatkossa tehdä asioita oikein!