Jo kahdesti kasattua ja suljettua tehdasmuseota herätetään henkiin nyt kolmannen kerran. Äänekosken historia kantaa myös uuden biotalous-opetusmateriaalin peliä.
Pöydillä lojuu valtavat määrät vanhoja valokuvia, lehtileikkeitä, kirjoja ja laatikoita täyttävät aikoinaan tehtailta poistetut esineet. Metsä Boardin tiloissa tehtaan porttien sisäpuolella kerätään kasaan toista sataa vuotta paikallista teollisuushistoriaa.
Äänekosken Metsä Boardin tehtaanjohtaja Anders Ek arvelee, että Äänekosken metsäteollisuuden tarinaa voitaisiin saada esille tehdasmuseon muodossa ensi vuoden puolella.
— Metsä Groupin biotuotetehtaan rakentamisen mukana paikkakunnan teollisuuden näkyvyys on lisääntynyt ja myös historian merkitys tietenkin kasvanut sitä myöten, Ek sanoo.
Tehtaiden vanhan tavaran luettelointi ja näyttelyn luonnostelu käynnistyivät toukokuussa. Tällä hetkellä aiemminkin tehdasmuseon rakentanut ja siitä vastannut Pekka Soininen käy läpi tehtaiden vanhoja kokoelmia ja kerää kasaan tarinoita eteenpäin niistä vuosista, joihin edellinen näyttely jäi.
Lopulliset päätökset tehdasmuseon avaamisesta ja sille mahdollisesti osoitettavasta paikasta tehdään syksyllä.
ENSIMMÄISEN kerran Soininen kokosi paikkakunnan tehdashistorian näyttelyksi Äänekosken suurten teollisuusinvestointien aikaan vuonna 1988. Tuolloin vasta avattu sellutehdas ja uudistettu paperitehdas nostivat paikkakunnan Suomen metsäteollisuuden huomion keskipisteeksi.
— Vaikka edellisetkin tehdasinvestoinnit ovat olleet merkittäviä paikkakunnan teollisuuden historiassa, niin nyt biotuotetehtaan käynnistyminen on mittakaavaltaan aivan erityinen tapahtuma, Soininen sanoo.
Biotuotetehdas valmistuu elokuun puolivälissä. Tehdasmuseon suunnittelun lisäksi Soininen kerää kasaan pientä historiallista kurkkausta myös uuden tehtaan avajaistilaisuutta varten.
— Viimeiset 25 vuotta ovat olleet historiallisesti erityisen mielenkiintoista aikaa. Metsäteollisuus on tällä välin käynyt läpi suurimpia murroksiaan, mikä on näkynyt Äänekoskella muun muassa paperitehtaan sulkemisena. Teollisuuden muutokset ovat aina vaikuttaneet suoraan myös paikkakunnan kehitykseen.
Kaupungin museonjohtajan virasta projektin ajan lomaa pitävä Pekka Soininen toivookin saavansa kaupungin ja teollisuuden yhteisten askelten näkökulmaa mukaan valmistelemaansa näyttelyyn.
— Kaupungin museon sulkemisen myötä Äänekosken tarinaa ei kerrota tällä hetkellä missään. Jos kaupunki ei tunne vastuutaan oman historiansa kertomisesta, niin ainakin se saataisiin näkyville jossain, Soininen toteaa.
Aikanaan tehtaiden porttien sisälle pystytetty tehdasmuseo esitteli Äänekosken teollisuuden historiaa vilkkaimpina vuosina tuhansille vierailijoille. Myöhemmin Äänekosken museotoimen hoitoon siirtynyt näyttely suljettiin vuonna 2014.
ÄÄNEKOSKEN metsäteollisuudesta riittää ammennettavaa tehdasmuseon lisäksi myös oppimateriaaliksi.
Pekka Soininen on ollut mukana auttamassa Suomen Metsäyhdistystä Havina-verkkosovelluksen luomisessa. Erityisesti yläkoululaisille suunnattu Havina kertoo suomalaisen biotalouden historiasta ja kehityksestä.
— Havinan tekijät ottivat minuun yhteyttä ja toivoivat, että Äänekosken alueen historia kulkisi mukana sovelluksen aikajanalla esimerkki kuntana Suomessa. Olen auttanut heitä paikkakuntaa koskevien tietoiskujen ja kuvien keräämisessä, Soininen kertoo.
Ilmaiseksi verkosta ja puhelinsovelluksia tarjoavista verkkokaupoista löytyvä Havina — Aikamatka suomalaiseen biotalouteen -peli havainnollistaa biotaloutta videoilla, kuvilla ja interaktiivisilla tehtävillä.
— Jos saisin aivan vapaat kädet, niin kyllä nykyaikaiseen tehdasmuseoon kuuluisi vastaavanlaista toiminnallisuutta. Vierailijat voisivat itse lähteä virtuaalisesti kaatamaan metsästä puut, kuoria ja hakettaa ne ja oppia sellunkeiton perusperiaatteista pelaamalla, Soininen naureskelee.