Biotalouslukiossa käytännön työelämä tulee lähelle ja sellu taipuu kemian tunneilta kuviksen luokkaan.
Äänekosken, Konneveden ja Saarijärven lukiot suunnittelevat tulevaisuuden työelämän tuomista osaksi opetustaan. Päätös Metsä Groupin biotuotetehtaan rakentamisesta käynnisti pohdinnat yhteisen biotalouslukion mahdollisuuksista.
Äänekosken lukion rehtori Jaana Tani kertoo, että parhaillaan tehtävän selvitystyön tarkoituksena on kirkastaa, minkälaisia opintoja ja yritysyhteistyökuvioita lukioiden biopolun ympärille voisi rakentua. Keskusteluja on käyty myös POKEn ja korkeakoulujen kanssa.
– Voisimme esimerkiksi tarjota lukioiden opiskelijoille yhteisiä kurssikokonaisuuksia, tuoda yritysten kautta käytännön työelämää lähemmäksi opiskelua ja mahdollistaa biotalouteen liittyvien korkeakouluopintojen suorittamista jo toisen asteen aikana, Tani listaa.
Maakunnan biotalousosaamiseen vahvasti panostava Keski-Suomen liitto myönsi biotalouslukion suunnittelutyölle 20 000 euron rahoituksen lokakuussa.
Ajatus biotalouspainotteisesta lukiosta on ollut aiemmin esillä ainakin Saarijärvellä.
TÄHÄN MENNESSÄ viereen nouseva biotuotetehdas on vaikuttanut Äänekosken lukiossa lähinnä keskusteluaiheena. Muutaman vierailijan lisäksi se ei varsinaisesti ole kuulunut eikä näkynyt opetuksen arjessa.
Nyt lähialueen hyvistä mahdollisuuksista halutaan saada konkreettisemmin kiinni.
Luonnontieteistä yhteys biotalouteen on ollut helpointa löytää. Kemian opettaja Tanja Kirjanen aikoo viedä pidemmälle ainetta opiskelevat nuoret vierailulle Metsä Groupin laboratorioon.
– Olemme myös sopineet POKEn kanssa heidän laboratoriolaitteisiin tutustumisesta ja niiden testauksesta. Opiskelijat pääsevät näkemään, mitä työskentely tällä alalla todellisuudessa on, Kirjanen sanoo.
Verkostoituneen biotalouslukion näkökulmasta äänekoskelaisilla on lähettyvillä runsaasti yrityksiä ja suuria tehtaita. Saarijärvellä puolestaan sijaitsee POKEn ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteinen Tarvaalan Biotalouskampus ja Konnevedellä Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden tutkimusasema.
Kolmen kunnan kimpasta syntyy luonteva biotalouden kokonaisuus metsästä tuotteiden jalostukseen. Biopolussa pyritään hyödyntymään paikallista osaamista mahdollisimman paljon.
PELKKÄÄ sellun keittoa tai laboratoriossa työskentelyä ei biotalouden viestin kuitenkaan tarvitse olla. Lukioiden yhteishankkeen visiona on tutustua monipuolisesti biotalouden eri osa-alueisiin useiden oppiaineen avulla.
– Meidän lukiossa biopolku voisi näkyä myös esimerkiksi äänekoskelaisen sellumassan käyttönä kuvataiteen tunneilla tai paikallishistorian kertomisena metsäteollisuuden kautta. Ehkä nuoret voisivat tehdä itse pientä videodokumenttia, Tani maalailee.
– Olemme varmoja, että biotalous on tulevaisuuden suuntaus, joka takuulla tulee vaikuttamaan monen nuoren työelämään.
Suunnitteilla olevan biotalouslukion raamit ovat vasta muotoutumassa. Äänekosken lukion opettaja ja opinto-ohjaajana toimiva Eveliina Ojala on juuri aloittanut esiselvitystyön mallin rakentamiseksi. Marraskuun alussa edessä on kuntajohtajien tapaamisia.
– Takana on kuntien vahva tuki ja yhteinen visio. Seuraavaksi lähden kartoittamaan yritysten halua yhteistyöhön ja nuorten ajatuksia biotalouslukiosta. On tärkeää, että opiskelijat saavat tästä lisäarvoa itselleen.
Pienen ajatustenvaihdon perusteella biotalousopinnot kiinnostaisivat nuoria ainakin, jos ne mahdollistaisivat opiskeluissa etenemisen tai kesätyöpaikkojen saannin.
Parhaassa tapauksessa ensimmäisiä biotalouslukion yhteistyökuvioita voisi käynnistyä jo ensi lukuvuoden aikana, kun Äänekosken lukio sopivasti aloittaa uuden aikakauden uudessa rakennuksessa.
