Paikkakunnan toisen asteen oppilaitokset kehittävät opetustaan ajan hermolla. Biotaloushuuma näkyy nyt myös lukion kurssitarjottimella.
Tänä syksynä uusiin tiloihin muuttaneen Äänekosken lukion pihasta vie konkreettinen polku tehtaiden perustajana tunnetun Kalle Piilosen patsaan ohi suoraan tehdasintegraatin portille. Luokkahuoneissa puolestaan kuljetaan hieman toisenlaista biopolkua.
Viime syksynä käynnistetyt suunnitelmat biotalouden tuomisesta mukaan yleissivistävän koulutuksen kylkeen ovat konkretisoituneet Äänekoskella.
– Koko Äänekosken kaupunki on sitoutunut panostamaan biotalousajatukseen ja niin sitä tuodaan myös lukioon näkyville. POKElta valmistuu biotalousalojen käytännön ammattilaisia ja meiltä lähtee opiskelemaan asiantuntijoita, tutkijoita ja tuotekehittelijöitä. Kyllähän tässä mahtava biolaakso on kaupunkiin muotoutumassa, lukion rehtori Jaana Tani toteaa.
Juuri käynnistyneen Metsä Groupin biotuotetehtaan myötä koko maakunta henkii biotalousajatusta.
Keski-Suomen liitto myönsi Äänekosken, Konneveden ja Saarijärven lukioille apurahaa yhteisen biotalouslukion suunnittelutyölle. Keväällä päättänyt esiselvitystyö poiki positiivisen palautteen lisäksi yhteistyökuvioita sekä yritysmaailman että muiden opetusta tarjoavien tahojen kanssa.
ÄÄNEKOSKEN lukion selkeänä etuna on ympäröivä laaja metsäteollisuuden ja siihen liittyvien yritysten keskittymä. Metsä Groupin lisäksi esimerkiksi CP Kelco, Valtra ja Kurikka Timber ovat olleet innostuneita miettimään yhteistyötä lukion kanssa.
Kemian- ja matematiikanopettaja Tanja Kirjanen vastaa laajemman Biopolku-opintoteeman kehittämisestä. Opiskelijat ovat jo kyselleet tänä syksynä alkavan kurssikokonaisuuden perään.
– Äänekoskella biotalous näkyy eniten metsä- ja puuteollisuutena, mutta haluamme antaa nuorten vaikuttaa siihen, mihin he keskittyvät projektitöissään. Biotaloushan pitää sisällään esimerkiksi tuotesuunnittelua ja vaikka luontomatkailua, Kirjanen kertoo.
Sen lisäksi, että bioasioita tuodaan osaksi mahdollisimman monta oppiainetta, niin lukio on mukana MyTech- ja STart-hankkeissa, joissa biotaloutta tutkitaan ilmiöpohjaisen projektioppimisen kautta.
Erityisen tyytyväinen Kirjanen on uuden lukion tuomista mahdollisuuksista. Modernit luokka- ja laboratoriotilat sekä opettajien toiveiden mukaan hankitut välineistöt mahdollistavat paljon sellaista, mikä ei Hiskinmäellä enää ollut mahdollista.
– Pidempään kemiaa opiskelevat pääsevät esimerkiksi harjoittelemaan biotuotetehtaalla käytettäviä tutkimusmenetelmiä ja tarkastelemaan sieltä saatavia sellunäytteitä.
Turvallisten ja terveellisten tilojen lisäksi lukiolla odotetaan mielenkiinnolla vieressä sijaitsevan Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston kanssa kehitettäviä yhteistyökuvioita.
LUKIOT elävät tällä hetkellä muutoksen puristuksessa, kun opetukseen pitäisi tuoda yhä enemmän työelämää ja monitieteistä lähestymistapaa mutta samaan aikaan ylioppilaskokeiden painoarvoa kasvatetaan kovaa vauhtia. Tulevaisuudessa yo-kokeiden tulokset vaikuttavat nykyistä huomattavasti enemmän korkeakouluhakuihin.
Biotalouslukion esiselvitystyötä tehnyt opinto-ohjaaja Eveliina Ojala huomauttaakin, että vaikka kyseessä on tulevaisuuden ala, niin sen tuominen mukaan lukioon tapahtuu yleissivistävän tehtävän rinnalla, ei kustannuksella.
– Kun panostamme esimerkiksi kemian laadukkaaseen opetukseen ja biotalouden työmahdollisuuksien esiintuomiseen, niin voimme saada nuoria innostumaan alan opiskelusta korkeakoulussa ja paikkakunnalle osaavia ammattilaisia, Ojala sanoo.
Myös rehtori Jaana Tani toppuuttelee, ettei biotuotetehtaan synnyttämästä huumasta huolimatta lukion katolle tulla pystyttämään biokylttiä.
– Olemme hyvä yleislukio ja meillä on useampia painopisteitä. Tarjoamme nuorille sellaista osaamista, jota tulevaisuuden ammattilaiset tarvitsevat. Kansainvälinen biotalouden ala vaatii monipuolista kielitaitoa ja biotuotteiden kehittäminen puolestaan luovia suunnittelun ammattilaisia, Tani heittää esimerkkejä.
Ehkä tulevaisuudessa kuvataiteen tunneilla piirretäänkin malleja sellukuituvaatteille.
TAIJA KOLEHMAINEN
Lisää aiheesta:
