Vuokratyöpalvelu Parantaisesta kasvoi Metsä Groupin biotuotetehtaan aikana työmaan suurin suomalainen vuokratyöoimaa tarjoava yritys.
Alkuun työpaikkoja piti kaivaa kiven alta ja työntekijöitä byrokratian takaa. Sanan kiiriessä kysyntää hyville tekijöille on satanut Parantaisen syliin enemmän kuin ammattilaisia välttämättä löytyykään.
– Varsinkin telinemiehille on ollut runsaasti tarvetta ja sitä riittää varmasti jatkossakin. Biotuotetehtaan ympärillä töitä on tarjolla vielä hetkeksi, mutta nähtäväksi jää, mitä seuraavaksi tapahtuu, Janne Parantainen toteaa.
Ennen biotuotetehtaan pystyttämista Parantainen työllisti vajaat parikymmentä henkilöä.
Viimeisten parin vuoden aikana paikallinen yritys on pyörittänyt biotuotetehdastyömaalle yhteensä reilun 200 työntekijän joukkoa. Palkkalistoilla on ollut muun muassa kirvesmiehiä, telineammattilaisia ja metallipuolen taitajia.
– Isompiin firmoihin verrattuna hoidamme asiat henkilökohtaisesti ja mahdollisimman auttavaisella asenteella. On esimerkiksi tullut etsittyä asuntoja matkatyöläisille ja kuljetettua isot määrät nippusiteitä työmaalle.
SUOLAHTELAINEN Arto Back työskentelee Parantaisen kautta Lapin Teollisuusrakennuksen joukoissa muottikirvesmiehenä. Reilun 30 vuoden kokemuksellaan hän uskoo, että vuokratyöpalvelut ovat tulleet jäädäkseen rakennusalalle.
Työmaalla Back ei ole kohdannut arvostelevia katseita mutta kaupungilla päivittelyjä tulee vastaan jonkin verran.
– Ihmisillä tuntuu olevan tiukassa ajatus, että tämä on kurjista kurjinta työtä. Olen tainnut pilata monen päivän ja tuottaa pettymyksen, kun olen tyrmännyt epäilykset ja todennut, ettei vuokratyöläistä sorreta ja tekemistä kyllä riittää, Back nauraa.
Tosin totuuden nimissä oli hänellä itselläänkin ennakkoluuloja alipalkkauksesta ja ravaamisesta päivän mittaisten keikkojen perässä. Takki kuitenkin kääntyi nopeasti.
– Alussa vaikutelman, että vuokratyöfirma joutui silmätikuksi valvonnassa. Olisi pitänyt tietää työt pitkälle eteenpäin ja tuntui, että meitä koulutettiinkin hommiin enemmän kuin rakennusfirmojen omia työntekijöitä. Sittemmin luottamus on kasvanut, kun kaikki on toiminut niin kuin pitääkin.
Vuokratyösuhteessa työtilausten neuvottelu, välittäminen ja työnantajan velvollisuudet kuuluvat vuokratyöpalveluja tarjoavalle yritykselle. Työsopimukset tarkastetaan normaalisti Rakennusliiton suurennuslasin alla.
Viisi vuotta sitten perustettu Vuokratyöpalvelu Parantainen työllistää tällä hetkellä noin 85 henkilöä, joiden työjaksojen pituudet vaihtelevat joistakin päivistä useisiin kuukausiin.
LYHYEMMÄT vuokratyökeikat sopivat hyvin Äänekoskella asuvalle Matti Tuomiselle. Biotuotetehtaalla hän aloitti Kreaten työmaa-apulaisena syksyllä 2015 ja päätyi lopulta muottikirvesmieheksi Muottityö Jukaselle Jyväskylän keskussairaalan työmaalle.
– Pääsin helposti kokeilemaan eri firmoja ja työtehtäviä maanrakennustöistä ja raudoittajan hommista pyörökonekuljettajan koppiin. Jos jokin paikka ei tuntunut omalta, niin vaihtaminen onnistui ongelmitta. Niin sitten kävi, että lopulta kiireapu tehdastyömaalla muuttui vakinaisemmaksi paikaksi Jukaselle, Tuominen kertoo.
Hän myöntää kohdanneensa arvostelua vuokratyöntekijöitä kohtaan, mutta niistä selvisi näyttämällä tekevänsä töitä siinä missä muutkin.
– Nykyään niin monet firmat käyttävät vuokratyötä, ettei se enää ole samanlainen leima kuin joskus aiemmin.
Janne Parantaisen mielestä Suomen byrokratia ei ole kehittynyt samaa vauhtia työelämän tarpeiden ja rakennusalan lisääntyneen kausittaisluontoisuuden mukana.
– Ulkopuolisen tuen saaminen on jäykkää. Olen käynyt useat keskustelut TE-toimiston kanssa siitä, kuinka vaikea heidän kauttaan on löytää tarpeeksi nopeasti työntekijöitä. Nyt tähän on ilmeisesti tulossa parannus, kun tietojen vaihtaminen helpottuu, Parantainen huokaisee.
Kritiikkiä saa myös Äänekosken kaupunki, jolta Parantainen aikanaan toivoi enemmän käytännön toimia esimerkiksi tarvittavien koulutusten järjestämiseen.
– Vuokratyön tukeminen pitäisi nähdä tapana ennaltaehkäistä työttömyyttä. Varsinkin nuorille se on tapa kerätä kokemusta, saada kontakteja alan firmoihin ja mahdollisuus työllistyä eteenpäin.
TAIJA KOLEHMAINEN