Jos metsäteollisuudesta halutaan kilpailuvaltti Suomelle, on puut saatava tehokkaasti metsistä tehtaille ja sitä tehtävää varten metsäkoneiden ohjaamoihin tarvitaan lisää osaavia työntekijöitä.
Metsäkoneenkuljettajan työ on runsaasti itsekseen puurtamista. Alan pitkän linjan yrittäjän mukaan erityisesti marraskuun pimeät, yksinäiset työpäivät laittavat miehet kovaan testiin.
Nimenomaan miehet, sillä hietamalaisen Hannu Hiekkalan palveluksessa ei vielä lähes 30 vuoden aikana ole ollut yhtään naispuolista kuljettajaa. Hekin olisivat kyllä Hiekkalan mukaan varsin tervetulleita, sillä työ ottaa enemmän mittaa henkisestä kuin fyysisestä voimasta.
Viime vuosien automaation ja teknologian kehittyminen on muuttanut alalla työskentelyä radikaalisti. Nykypäivänä kaikki toiminnan ohjaus tapahtuu gms-linjojen kautta, hakkuualue rajataan kartalta sähköisesti ja rungot katkokaan oikean mittaisiksi tietotekniikan avulla.
Käytännön päätökset esimerkiksi puunkaadosta tehdään kuitenkin itsenäisesti. Se vaatii rohkeutta ja itsevarmuutta, sillä raskaan koneen alla on aina jonkun muun omaisuutta eli metsää, jota on kohdeltava mahdollisimman hyvin.
TOISAALTA, VASTUUN mukana tulee vapautta, mikä houkuttaa monia. Joustavuuden Hiekkala luetteleekin yhdeksi työn eduksi.
– Itsekin päädyin alalle, kun mieli veti tekemään tehdastyötä itsenäisempää hommaa. Toisinaan en näe miehiä viikkoon, silloin on oltava täysi luottamus työntekijöihin ja heidän suoritukseensa.
Metsäpalvelu Hiekkala työllistää tällä hetkellä kymmenkunta ihmistä pääasiassa Metsäliiton toimeksiannoilla. Lukua voisi hyvillä mielin kasvattaa, jos metsäteollisuuden kirkkaat tulevaisuuden suunnitelmat toteutuvat.
Metsäalan kasvun Hiekkala toivoo näkyvän myös kuljettajakoulutuksen kehittämisessä.
– Tulevaisuuden puun kysynnän lisääminen luo alan koulutukselle uusia haasteita. Nykyisellään nuorten taitopohjassa on isoja eroja. Metsässä työskentelyyn tarvitaan käytännön työkokemusta, mitä pelkkä koulu ei tällä hetkellä tarpeeksi tarjoa. Ylipäätään ammattimieheksi kouluttautuminen vaatii vahvaa mentaliteettia, Hiekkala toteaa.
PITKÄN AIKAVÄLIN päätökset on tehtävä huolella, sillä pääomavaltainen metsäkoneala vaatii valtavien taloudellisten riskien ottamista. Satojentuhansien eurojen koneet pitävät alalla olevien yritysten määrän alhaisena, mutta kilpailu sopimuksista on silti kova myös Ääneseudulla.
Suurin huolenaihe yrittäjälle on kuitenkin metsätilojen pieni koko ja metsänomistajien suuri määrä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tarvittava puu on kerättävä hajanaisesti ja koneet ovat liian paljon tien päällä.
Suomen yksityisomisteisissa metsissä keskimääräinen metsätilan koko on noin 30 hehtaaria. Ammattimainen metsätalous vaatisi vähintään 200 hehtaarin metsätiloja.
Puun tehokas kasvattaminen, korjaaminen ja kuljettaminen nousevat sitä enemmän julkiseen keskusteluun, mitä runsaammaksi puuntarpeen odotetaan lisääntyvän.
Hiekkalan mielestä tehokkuus ja byrokratian purkaminen ovat metsäteollisuuden kilpailukyvyn avaintekijöitä. Yrittäjän puolestaan on pidettävä jatkuvasti silmät auki ja pysyttävä tiukasti ajanhengessä kiinni.
– Meidän tapauksessamme se tarkoittaa erityisesti nykyaikaista kalustoa, ammattitaitoista ja luotettavaa henkilökuntaa, mutta kaikkein eniten perustyön laatuun panostamista.
