Kun biotuotetehtaan rakentamisesta Äänekoskelle oli päätetty, heitettiin seurakunnalle kysymys: Kuinka he ottaisivat vastaan suuren joukon matkatyöläisiä?
Vuosi sitten Äänekosken seurakunta valmistautui vastaanottamaan Metsä Groupin biotuotetehdasta rakentavat matkamiehet. Nyt diakoni Unto Mikkonen kertoo hankkeen pian olevan loppusuoralla, sillä tehtaan valmistumisen lähestyaessä vierailijat suuntaavat kohti seuraavaa työmaata.
Lähes vuoden aktiivisesti kestäneellä hankkeellaan seurakunta halusi tarjota kaukana kotoaan työskenteleville matalan kynnyksen tukea ja pientä vapaa-ajan toimintaa.
– Ajattelen, että seurakunnan on oltava paikalla kaikkialla, missä vastaavia isoja työmaita on käynnissä. Tärkeintä on olla läsnä ja valmis kuuntelemaan, Mikkonen sanoo.
Yhteydenottoja työntekijöiltä seurakunnan puoleen on ollut vähänlaisesti mutta Mikkonen huomauttaa, että jokainen kontakti on tullut kovaan tarpeeseen.
– Meihin ei olla oteta yhteyttä niinkään työhön liittyvissä asioissa vaan silloin, kun jollain muulla elämän osa-alueella tapahtuu jotain odottamatonta tai sormi on joutunut suuhun. Silloin on erittäin tärkeää, että joku kuuntelee.
Tällaiset arvaamattomat tilanteet ovat pääasiassa koskeneet pitkää välimatkaa kotona odottavaan perheeseen. Silloin Mikkonen tai joku muu seurakunnan työntekijä on tukenut etsimällä vierellä sopivinta ratkaisua tai tarjonnut kykyjensä mukaan konkreettista apua.
SEURAKUNTA otti mallia hankkeeseensa Olkiluodon ydinvoimalan rakennusprojektin ja seurakunnan yhteistyöstä. Vastaavanlaiset kohtaamiset matkatyöläisten ja seurakuntien välillä ovat Suomessa´kuitenkin melko harvinaisia.
– Olemmekin tässä samalla oppineet olemaan yhteistyössä ja kontaktissa suuren teollisuusyrityksen kanssa, projektia vierestä seuraava kirkkoherra Elina Tourunen sanoo.
Hankkeen yhtenä tarkoituksena on hakea uudenlaisia työkaluja luterilaisen kirkon yhteiskunnalliselle työlle. Tämän takia Lapuan hiippakunta päätti rahoittaa Äänekosken seurakunnan kokeilua.
– Yhteiskunnassa on monenlaisia nykyajan vaeltajia, ja kirkon on pystyttävä reagoimaan tällaisiin haasteisiin. Pyrimme kehittämään omaa työtämme ja miettimään, miten vieraanvaraisuuden näkökulma tulee siinä esiin, Tourunen kertoo.
Kirkkoherra kiittää, että myös muutamat paikalliset järjestöt ja Äänekosken kaupunki ovat lähteneet mukaan hankkeeseen. Osaltaan tämä hanke ja biotuotetehdastyömaalla edustettuna olevat useat kulttuurit ovat vauhdittaneet myös eri seurakuntien välistä yhteistyötä.
– Järjestämme tänä vuonna Äänekoskella ekumeenisen pääsiäishartauksen yhdessä Jyväskylän katolisen seurakunnan kanssa. Tämä on uusi avaus seurakunnassamme. Monet tehtaan rakentajista ovat tulleet maista, joissa suuri osa asukkaista kuuluu katoliseen kirkkoon, Tourunen selventää.
BIOTUOTETEHTAAN rakentajat ovat ”hyvin orientoituneita työntekemiseen ja motivoituneita tienaamaan”, Mikkonen kuvailee. Pitkiä päiviä tekevät matkatyöläiset eivät merkittävästi tunnu kaipaavan lisäaktiviteetteja vapaa-ajalleen.
Seurakunta ei ole pakottanut itseään matkatyöläisten pariin vaan tärkeintä Unto Mikkosen mukaan on ollut tulla tutuksi kasvoksi Diakoni muun muassa kävi kiireisimpien talvikuukausien aikana kiertämässä biotuotetehtaan työmaaruokalassa lounasaikoina.
– Ja viime syksynä kävimme paistamassa lettuja muun muassa Palomäen kentän parakkikylässä, Suolahden Kivilahdessa ja Äänekoskella Laajaniemessä. Pääasia oli, että näyttäydymme työntekijöille, jotta he tietävät meidän olevan paikalla heitä varten, Mikkonen sanoo.
Mikkosen ja tehdasprojektin toisen vastuuhenkilön, tehdaspappi Lauri Pietikäisen, lisäksi ulkomailta Äänekoskelle saapuneita työntekijöitä on kohdannut joukko paikallisia. Vapaaehtoiset muun muassa ovat jutustelleet matkamiesten kanssa kauppojen käytävillä.