Puun kysynnän lisääntyminen Suomessa kannustaa omistajia metsien hyvään hoitoon ja valtiota tukemaan elinkeinoa kestäväksi ja kilpailukykyiseksi.
Valmistuessaan biotuotetehdas nielisi noin 6,5 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa. Se on kolminkertainen määrä nykyiseen verrattuna.
Metsä Groupin suunnitelmat kasvattaisivat toteutuessaan koko maan puun kysyntää kymmenen prosenttia. Tarkkoja lukuja ei vielä ole, mutta biotuotetehdas nostaisi oletettavasti erityisesti keskisuomalaiset metsänomistajat tärkeään asemaan puunhankinnan ketjussa.
Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen hallituksen äänekoskelainen jäsen Markku Hytönen on tyytyväinen kaavaillun biotuotetehtaan tuomista uutisista. Hän vakuuttaa, että keskisuomalaiset metsänomistajat pitävät hyvin ja aktiivisesti huolta omaisuudestaan.
– Vain pieni osa ei kykene tai ei välitä hoitaa metsiään. Meillä on erinomainen tilanne, sillä metsistämme ostetaan hyvin niin energia-, kuitu- kuin tukkipuutakin. Tavoite on saada Keski-Suomen talousmetsät kokonaisuudessaan hyötykäyttöön, Hytönen sanoo.
Tehtaan taktisesta sijainnin valinnasta kertoo jo sekin, että Metsä Groupin omistavalla Metsäliitolla on korkea markkinaosuus Keski-Suomessa. Metsäliiton jäsenten hakkuumahdollisuuksista arviolta runsaat kymmenen prosenttia ovat Jyväskylän ja Viitasaaren piireillä.
TOTEUTUESSAAN BIOTUOTETEHDAS lisäisi kysyntää erityisesti kuitupuulle, minkä menekin väheneminen muun muassa paperitehtaiden sulkemisten myötä on huolestuttanut metsänomistajia. Nyt edessä on muutos, sillä tulevaisuudessa havukuidulle olisi tarvetta niin Äänekosken jätti-investoinnin myötä kuin myös UPM:n kasvattaessa kahden sellutehtaansa kapasiteettia ja Stora Enson kääntäessä havusellun kartonkinsa raaka-aineeksi.
– Saamme tuloja pääasiallisesti tukkipuun myynnistä, mutta kuitupuun kysynnän lisääntyminen kasvattaa erityisesti nuorten metsien tuottavuutta ja kannustaa harvennuksiin, mikä taas johtaa entistä laadukkaampaan tukkipuuhun, Hytönen luettelee investointien hyötyjä metsänomistajan näkökulmasta.
Merkittävästäkin puun kysynnän lisääntymisestä huolimatta Suomen metsistä saadaan kestävästi ja vastuullisesti kasvatettua puuta. Metsäntutkimuslaitoksen tietoihin perustuen käyttämätöntä havupuuvarantoa kasvaa Suomessa seitsemän miljoonaa kuutiota, mistä tosin biotuotetehdas yksin söisi ison osan eli neljä miljoonaa kuutiota.
METSÄ WOODIN toimialajohtaja Juha Mäntylä arvioi, että jos nyt Suomessa suunnitellut investoinnit toteutetaan, niin kotimaan realistiset hakkuumahdollisuudet olisivat täyskäytössä. Tietenkin teollisuus voi käyttää lisäksi tuontipuuta.
– Puun markkinoille tuloa täytyy tehostaa. Erityisesti tulisi löytää keinoja passiivisten metsänomistajien aktivoimiseksi. Parin viimeisen vuoden aikana puukauppa on käynyt hyvin ja puumarkkinoilla on hyvä yhteistyöilmapiiri myyjien ja ostajien välillä, Mäntylä sanoo.
Kirkkaan tulevaisuuden innoittamia metsänomistajia Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan ehti jo aiemmin Talouselämä-lehden haastattelussa toppuuttelemaan liian kovista hintaodotuksista. Jordanin mukaan vaarana on tilanne, jossa useiden hankkeiden toteutuminen saa myyjät ulosmittaamaan.
Mäntylän mukaan on selvä, että lisääntynyt kysyntä tukee puun hintakehitystä. Hän ei kuitenkaan usko, että metsänomistajat ryhtyisivät rajoittamaan myyntimääriä hinnan nostamiseksi.
– Valtaosa metsänomistajista ymmärtää, että pitkällä aikavälillä kilpailukykyinen teollisuus on tärkein metsätalouden kannattavuuden takaaja.
SUOMEN JOHTO pyrkii edistämään metsätalouselinkeinon kilpailukykyä ja kannattavuutta muun muassa löyhentämällä metsänhoitoyhdistyslakia. Laki muuttui vuoden 2015 alusta alkaen siten, että metsänhoitoyhdistyksen automaattinen jäsenyys muuttui perustumaan vapaaehtoisuuteen ja jäsenyyden veroluonteinen metsänhoitomaksu poistui. Jatkossa yhdistykset rahoittavat toimintansa jäsenmaksuilla ja liiketoimintansa tuotoilla.
Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomella on 11 500 jäsentä ja yksityismetsää löytyy reilu 420 000 hehtaaria. Metsänhoitoyhdistys tarjoaa palveluja niin puukaupan tekemisessä kuin metsänhoidossakin.
– Asetimme tavoitteeksemme pitää jäsenmäärän 70 prosentissa piirimme metsänomistajista, mutta jäsenkato oli arveltua pienempi. Metsänomistajat näkevät jäsenyytemme ja tarjoamamme palvelut merkittävänä etuna, Hytönen toteaa.
Metsien pitkäjänteiseen hoitoon ja kestävään käyttöön Suomen hallitus taas pyrkii maa- ja metsätalousministeriön laatimalla kansallisella metsästrategialla 2025. Kansallisena metsäohjelmana toimivan asiakirjan tavoitteena on muun muassa yritysmäisen metsänomistajuuden edistäminen esimerkiksi luomalla kannustimia sukupolvenvaihdoksiin. Strategia siirtyy valtioneuvoston hyväksyttäväksi alkuvuoden aikana.
Katso biotuotetehtaan puunhankinnasta kertova video sivustolta Biotuotetehdas.fi
TiesiX?
Sähköisiä työkaluja metsänomistajille
Metsänomistajalle tarjotaan moninaista tukea metsänhoitoon tuottavampien metsien toivossa. Sähköisten palveluiden uskotaan olevan tulevaisuuden metsänomistajien valttikortteja, varsinkin, kun yhä useampi metsänomistaja asuu kauempana metsätilaltaan.
Esimerkiksi metsäntutkimuslaitos on kehittänyt Motti-ohjelmiston, joka tarjoaa mahdollisuuden tarkastella eri metsänkasvatusvaihtoehtojen tuotos- ja tuottovaikutuksia. SilvaNetti taas on Metsänhoitoyhdistyksen tarjoama sähköinen metsäomaisuuden nykyaikaisen hallinnan väline.
Myös metsäteollisuusyritykset tarjoavat digitaalisia työkaluja metsänomistajilleen. Metsä Group ilmoitti marraskuussa tuovansa markkinoille Suomen ensimmäisen mobiilisovelluksen metsäsuunnittelusta. Sovellus tuo metsäsuunnitelman ja metsävaratiedot älypuhelimeen. Vastaavia
Lisäksi yhtiö aloittaa sähköisen puukaupan kesään mennessä. Metsäverkko-verkkopalvelu tarjoaa myös mahdollisuuden ostaa metsänhoitotöitä.
