Aivan kuin apatia olisi huiskaistu pois Äänekoskelta lyhyessä hetkessä. Aivan kuin kaikki olisi yhtäkkiä toisin. Aivan kuin aurinko vain paistaisi.
Tältä näytti ja tuntui lauantaina puolenpäivän maissa Äänekosken torilla. Noin tuhat kaupunkilaista, ehkä useampikin, vastasi tiistaina biotuotehtaan investoinnin varmistaneen Metsä Groupin kutsuun ja saapui torille tapaamaan metsäjätin edustajia ja tutustumaan sen toimintaan.
Torilla oli porukkaa kuin vappuna. Ja tällä tarkoitetaan 70-luvun vappuja.
Suksee oli siis huikea ja tunnelma jossain perin harvinaisissa korkeuksissa. Metsä Group syötti kansalle hernekeittoa, juotti kahvia ja jakoi lahjaksi pientä tilpehööriä sisältäviä yllätyskasseja.
ERITYISEN suurta oli kiinnostus opastetuille tehdaskierroksille. Jono ylsi Pirjon Burgerin vieressä olevalta bussipysäkiltä parhaimmillaan Torikadun kulmille saakka.
Suunnitellun kuuden linjurin sijaan bussin piti heittää seitsemäskin keikka, jotta jonossa jaksaneet noin 400 kiinnostunutta pääsi katsomaan, miltä nyt 30-vuotiaalla sellutehtaalla nykyisin näyttää.
Parin vuoden päästä näyttääkin sitten ihan toiselta. Toivoa sopii, että tutustumiskierroksia on tarjolla silloinkin.
Torin isäntänä toimi BTT-ryhmä. Lyhenne tulee tietysti sanasta biotuotetehdas. Paikalla olivat Metsä Fibren ja tehdasprojektin nokkahenkilöt toimitusjohtaja Ilkka Hämälästä alkaen.
IHMISET lähestyivät pomoja rohkeasti. Paikalle oltiin tultu kauempaakin. Yhtenä 22-vuotias jyväskyläinen Olli-Pekka Parviainen, joka tarttui biotuotetehtaan projektipäällikköä Timo Merikalliota hihasta ja kysyi suoraan työllistymismahdollisuuksista.
Kaksikko kävi keskustelun hyvässä hengessä. Merikallio uskoi, että Parviainen löytää biotuotetehtaan tiimoilta vielä leipäpuun.
– Olet valinnut oikean ammatin, Merikallio kiitteli kuullessaan Parviaisen opiskelevan metsäkoneenkuljettajaksi – sillä juuri puunkorjuussa töitä tulee jatkossa riittämään.
– Olen opiskellut vuoden Jämsässä ja nyt opiskelen Tarvaalassa Saarijärvellä. Valmistun ensi vuonna Parviainen kertoi.
Todennäköisyys on siis suuri, että Olli-Pekka hoitaa joku päivä metsistä puuta biotuotehtaalle. Sellusta syntyy sitten tuotteita, jota vaikkapa kiinalaiset ostavat.
Yksinkertainen kaava, mutta tämä luo pohjan Äänekosken menestykselle tulevaisuudessa.