Painotalolla järjestetyssä Terveys- ja hyvinvointimessuilla istuttiin myös vaalipaneeli. Aiheet kulkivat vammaispalvelun, omaishoidon, hyvinvoinnin lisäämisen, vammaisten oikeuksien ja keskioluen laimentamisen tiimoilla. Tilaisuuden juonsi omintakaiseen tyyliinsä toimittaja Mikko Maasola.
Pauliina Rusula oli ainoa panelisti, joka olisi valmis poistamaan keskioluen myynnin päivittäistavarakauppojen hyllyiltä.
– Kyllä keskioluen saatavuutta tulisi rajoittaa. Olen nähnyt alkoholin mukanaan tuomia ongelmia lapsuudessani. Myös siman ja muiden sen kaltaisten hiprakkajuomien myyntiä tulisi valvoa, sillä lapset juovat niitä päihtymistarkoituksessa. Jos rajoitteilla saadaan yksikin alkoholiongelma estettyä, niin se on voitto.
Kuinka panelistit lisäisivät hyvinvointia?
– Köyhien asemaa parantamalla. Hammaslääkärijonoja lyhentämällä, Risto Hintikka listaa.
– Katsomalla ympärille eikä vain omaan napaansa. Soitetaan ystäville ja läheisille ja kysytään mitä kuuluu, Jasmine Saloranta sanoo.
Rusula on samalla linjalla Salorannan kanssa ja lisää listaan vielä perustulon.
– Elämä kohentuu kun saadaan lisää töitä. Ei saa tehdä ratkaisuja jotka heikentävät tuloa, Aira Korhonen sanoo.
Juho Kautto kaventaisi palkkaeroja.
– Olemme toisiamme varten, ihmisyyttä pitäisi kunniottaa, Maarit Heikkinen linjaa.
– Perusturva, hyvä arki ja sosiaalinen verkosto. Lähipalveluiden säilyttäminen, Sari Hovila luetteli.
Mauno Vanhala poistaisi terveyskeskusmaksut köyhyysrajan alapuolella olevilta.
– Heitä on noin 900 000 joista 200 000 on terveyskeskusmaksut ulosotossa. Nämä henkilöt karttavat nyt terveydenhoitopalveluita, ja arvata saattaa että sieltä on tulolla lähitulevaisuuden pommi.
Panelistit listasivat terveydenhuollon kompastuskivet: Liian pitkät jonot (Kautto), vammaispalvelu ja esteet (Saloranta), Äänekoskelta puuttuu psykiatri mielenterveyspuolelta. Myöskään geriatria ei täältä löydy (Hintikka), päihdepalvelut laitetaan kiinni kesäksi ja loma-ajoiksi (Rusula)
Nyt 22-vuotias, 18-vuotiaana auto-onnettomuudessa vammautunut Saloranta perusteli valintaansa.
– Kun vammautuu saa aivan älyttömän määrän henkilöitä, jotka vaihtuvat nopeaan tahtiin, mukaan kuntoutusprosessiin. Kun itsellä pyörii päässä miljoonat asiat, systeemi ei ole hyvä. Esteettömyys ei ole rahakysymys. Ympäristö ei ole esteetöntä, eikä sitä sellaiseksi tahdota edes rakentaa. Kun jo suunnittelussa otettaisi huomioon vammaiset niin se maksaisi itsensä takaisin, Saloranta sanoi.
