Äänekosken terveyskeskuksessa on uusi päiväpolitoiminta ollut käynnissä jo reilun kahden kuukauden ajan. Kuinka moderni toimintamalli toimii, jossa potilas pysyy paikoillaan ja ammattilaiset liikkuvat? Otimme siitä selvää.
Suuren muutoksen läpivieminen on vielä alkuvaiheessa. Toimintaa kehitetään ja asiakaspalautteita otetaan vastaan. Tammikuun alussa käynnistynyt päiväpolimalli on jatkuvan seurannan ja tilastoinnin alla, jotta sen voi kehittämistä voidaan kohdentaa oikein. Viimeiseltä neljältä viikolta vuoronumerojärjestelmästä kerätyt tilastot kertovat, että oikealla tiellä ollaan. Mutta paljon on vielä parannettavaa.
– Kun saamme kerättyä tarkempaa dataa myös työn sisällöstä, olemme viisaampia, vt. osastonhoitaja-projektipäällikkö Päivi Koikkalainen ja vt. Ylilääkäri Keijo Lukkarinen kertovat.
Dataa kerätään muun muassa siitä, millaiset jonotusajat ovat, kuinka potilaat ovat ohjautuneet hoitajalle ja lääkärille, millaisella asioilla ollaan ja minkä ikäisiä potilaita talossa käy.
Suurennuslasin kanssa seurataan varsinkin sitä, kuinka käytössä olevat neljä linjaa vetävät. Tarkkailun alla ovat palvelupisteen sekä päiväpolin aikuiset, lapset ja fysioterapeutin jonot kuin myös viikonloppupäivystyksen odotusaika.
PALVELUPISTE on matalan kynnyksen paikka, johon voi tulla ilman ajanvarausta. Sieltä kysytään neuvoja, uusitaan reseptejä ja varataan aikoja. Palvelupisteellä toimii lähihoitaja. Viikoittain tiskillä asioi 275-385 asiakasta. Joskus jopa 400.
– Keskimääräinen odotusaika on viisi minuuttia. Yli 90 prosenttia kävijöistä on päässyt alle 15 minuutin odotuksella. Palveluajat palvelupisteellä ovat lyhyet, 10-13 minuuttia, Koikkalainen laskee.
EHDOTON kehittämisen paikka on päiväpolille tulevien aikuispotilaiden venähtänyt odotusaika. Päiväpolilla käyviä aikuisasiakkaita on eniten, ja siellä on nähty pahasti tukkeutunut pullonkaula. Asiakkaita käy 350-450 viikossa (mukana myös viikonloppupäivystys).
– Asiakaskunta koostuu ikäihmisistä, sairausloman tarpeessa olevista, infektioasiakkaista ja muita äkillisistä sairauksista potevia: juuri sellaisia, jotka aiemmin hoidettiin päivystyksessä, Lukkarinen listaa.
Odotusajat ovat päiväpolimallin tultua jo lyhentyneet. Keskimääräinen odotusaika on tunnista puoleentoista.
– Pisimmät odotusajat ovat olleet yli kolme tuntia, mutta näitä näin pitkään odottaneita ei ole monta.. Pienetkin asiat vaikuttavat jonojen muodostumiseen. Esimerkiksi äkillisen sairausloman vuoksi voimme joutua siirtämään hoitajan päiväpolilta iltapäivystykseen, ja se vaikuttaa jonoihin heti. Palveluaika on verrattain nopeaa: aika jonka potilas viettää vastaanotolla on noin 20 minuuttia, Koikkalainen sanoo.
Ajanvaraukseton toiminta on sellaista, jossa toimitaan akuutisti, ja jossa lyhytaikainenkin resurssien vähyys näkyy välittömästi. Positiivista palautetta on tullut uuden mallin mukanaan tuomasta yhdestä jonosta. Aiemmin jonotettiin ensin triagehoitajalle ja sen päälle vielä lääkärille.
– Päiväpolilla asiakas jonottaa vain kerran ja saa hoitajan ja tarvittaessa lääkärin tutkimukset. Lääkäri tulee huoneeseen, jossa hoitaja on jo potilaan katsonut ja haastatellut. Karkea arvio on, että hoitaja pystyy hoitamaan noin puolet potilaista ilman lääkärin vastaanottoa. Tästä on tullut vain hyvää palautetta. Tämä malli on sellainen, jota kannattaa ehdottomasti jatkokehittää. Teemme muutoksia toimintoihin sitä mukaan, kun huomaamme kehittämisen tarvetta, Lukkarinen kertoo.
LASTEN JONO vetää hyvin. Hoitoon on päässyt reilusti alle puolen tunnin.
– Viikossa lapsipotilaita on ollut noin sata, ja keskimääräinen jonotusaika parikymmentä minuuttia. Pisin odotus on venynyt reiluun tuntiin. Tähän linjalle on lisätty viime viikolla sairaanhoitajan kirjoittaman sairauspoissaolotodistuksen kirjoittaminen. Tällä on haluttu vähentää työikäisten infektionpotilaiden istumista ja odottamista laboratorioon menevien asiakkaiden joukossa. Tämä on pieni edistysaskel.
Lukkarinen kertoo, että jonottamisessa priorisointi kohdistuu juuri lapsipotilaisiin.
– Sairaanhoitajan tehtävänä on pitää lasten linja näpeissään. Toki hän ottaa väliin aikuispotilaitakin, jos lapsia ei ole paikalla. Pyrimme siihen, ettei pienten lasten kanssa tarvitse jonottaa. Palvelu on parantunut tässä kohtaa jo huomattavasti. Ennenhän oltiin tasavertaisessa jonossa, josta vastaanotolle otettiin tulojärjestyksessä.
FYSIOTERAPEUTIN suoravastaanotto on toiminut hyvin, vaikka jonot ovatkin venyneet ajoittain pitkäksi. Tämä taas johtuu siitä, että palveluaika on pitkä. Asiakas viipyy fysioterapeutin pakeilla noin tunnin.
– Kiputilat, pienet vammat, selkä- ja niskavaivat, nyrjähdykset ja kaikki tuki- ja liikuntaelinvaivat, Koikkalainen luettelee.
ODOTUSTILAN ahtaus on tiedostettu. Vuoronumeronäyttö on saatu kahvilan puolelle toimintaan, sekä netissä vaikkapa kännykällä seurattava jonotustilanteen seuranta helpottavat odotustilan ruuhkaantumista. Mutta vain hieman.
–Pidemmän tähtäimen suunnitelmissa on hoitajien koulutuksen miettiminen ja osaamisen lisääminen. Tilakysymykset vaatii monen eri tahon hyväksyntää, ennen kuin muutoksia voidaan ryhtyä tekemään.
KOLMAS pullonkaula on lääkärin vastaanotolle ajanvarauksellinen pääsy. Maaliskuun kuudes päivä oli kaikki maaliskuun ajat jo annettu. Ehkäpä tämä on yksi syy päivystysjonoihin?
– Tämä on iso haaste jota pohditaan. Lääkäriresurssimme on rajallinen, ja meillä on tietty määrä kuukautta kohden aikoja annettavaksi. Me emme voi muuttua lääkäriajoiksi, vaikka kuinka olisi tahtoa ilmassa. Hoitajavastaanotto korjaa tilannetta hieman. Päiväpolimalli on toimiva siinäkin mielessä, että meillä on osoittaa asiakkaalle joku paikka, jos tuntuu, että ajanvarausvastaanotolle jonottaminen on liian pitkä, Lukkarinen sanoo.
Päiväpolilla voidaan antaa jonkunlainen arvio tilanteesta, eikä potilaiden tarvitse kotona miettiä vaivoja tai sairautta viikkokausia. Pieni edistysaskel on otettu, vaikka tilanne ei olekaan vielä optimaalinen.
Yksi mahdollisuus olisi venyttää teekoon jonoja, eli annetaan aika maaliskuussa sitten vaikka kesäkuulle. Lukkarinen ei pidä tätä järkevänä tai toimivana mallina.
– Jos ihmisellä on vaivaa, niin odotapa sen kanssa sitten kolme kuukautta. Sotemallilta odotetaan, että hoidon saatavuutta linjataan. Kaksi-kolme viikkoa on realismia, jonka kanssa ihminen jaksaa vaivansa kanssa jonottaa. Ja itse vaivan suhteen se on myös maksimiaika, Lukkarinen sanoo.
TILANNE on vaikea. Kuinka mennä pitenevien jonojen kanssa eteenpäin?
– Meidän on tehostettava moniammatillista yhteistyötä. Kaikissa tapauksissa ei tarvitse mennä lääkärille. Meillä on osaavia hoitajia, jotka varmasti pystyvät hoitamaan monen asiakkaan vaivan kuntoon, Lukkarinen muistuttaa.
Tilastoja terveyskeskuksen jonoista 6.2. – 5.3.:
Aikuiset:
Asiakkaita yhteensä 1472
Keskimääräinen odotusaika 84,5 minuuttia
Keskimääräinen palveluaika 23,25 minuuttia
Pisin odotusaika 254 minuuttia
Lapset:
Asiakkaita yhteensä 344
Keskimääräinen odotusaika 19,5 minuuttia
Keskimääräinen palveluaika 23,5 minuuttia
Pisin odotusaika 94 minuuttia
