Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkaisemassa asiantuntija-arviossa raportoidaan Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämistä erityisesti vuoden 2023 osalta.
Asiantuntija-arviossa tulee näkyväksi, että Keski-Suomessa perustason palvelujen kustannusten osuus vuonna 2023 oli maan suurimpien joukossa. Perustason palvelujen osuus kustannuksista oli 50 prosenttia, kun koko maan osalta se oli 47 prosenttia. Palvelujen painopiste oli siis keskimääräistä enemmän perustason palveluissa, mikä on myös hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden mukaista.
Asiantuntija-arviossa tuodaan esiin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja kustannusten kehitys vuosina 2017-2023. Keski-Suomessa asukaskohtaiset menot sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat vuonna 2023 hyvin lähellä kansallista keskiarvoa ja esimerkiksi erikoissairaanhoidon osalta 5 prosenttia maan keskiarvoa alemmat. Kustannusten kasvu on kuitenkin ollut muuta maata suurempaa, kun tilastoa tarkastellaan vuodesta 2017 alkaen. Kustannusten kasvu on alkanut jo ennen hyvinvointialueen toiminnan käynnistymistä. Merkittävää on kuitenkin se, että terveyspalvelujen ja erikoissairaanhoidon tarvevakioitujen menojen kasvu on taittunut siirryttäessä hyvinvointialueelle.
Strategiajohtaja Anu Pihl toteaa asiantuntija-arvion nostavan esiin samoja keskeisimpiä asioita, joita hyvinvointialue on jo omissa analyyseissään ja esimerkiksi neljännesvuosikatsauksissa tuonut esiin.
– Keski-Suomessa alueiden väliset erot ja lähtötilanteet hyvinvointialueuudistukseen ovat olleet merkittäviä. Keski-Suomen hyvinvointialue oli toiseksi sirpaleisin maakunta sote-palvelujen järjestämisessä ja toimintaa siirtyi tuolloin 26 eri organisaatiosta. Nyt hyvinvointialueelle on siirtynyt toimintaa jo 30 organisaatiosta, joten yhteensovittamista on ollut moniin muihin hyvinvointialueisiin nähden merkittävästi enemmän. Siirtymävaiheen kustannukset näkyvät väistämättä toiminnassamme ja olemme muutoksessa edelleen, Pihl kertoo.
– Vaikka asiantuntija-arvio nostaakin esille keskeisiä nostoja, on huomattava, että arvio on laadittu sellaisen tietopohjan varassa, jossa olemme havainneet puutteita ja joita parhaillaan selvitetään. Esimerkiksi palvelutarvetta kuvaava indeksi näyttäisi olevan meillä oman analyysimme perusteella suurempi, kuin se, jota THL on asiantuntija-arviossaan käyttänyt. Palvelutarveindeksi vaikuttaa merkittävästi hyvinvointialueiden rahoitukseen, jonka vuoksi puutteet ja muutostarpeet indeksin taustalla on tärkeä analysoida tarkkaan, Pihl lisää.
Asiantuntija-arviossa nousee esille ikääntyneiden sosiaalipalveluiden kustannusten kasvu. Kustannuksia on kasvattanut ikääntyvän väestön määrän kasvun lisäksi hyvinvointialueelle siirtymävaiheessa toteutuneet kustannukset, kuten palkkojen harmonisaatio, henkilöstömitoitusten muutokset ja ostopalvelujen hankintakustannusten kasvu.
Ikääntyneiden palveluissa ennen hyvinvointialueen käynnistymistä kustannukset ovat vaihdelleet paljon. Vaihteluväli kustannuksissa on ollut noin 4 000 eurosta 10 000 euroon 75-vuotiasta asukasta kohden. Keski-Suomessa on myös muuta maata raskaampi palvelurakenne, eli 75 vuotta täyttäneitä on palveluasumisen piirissä muuta maata enemmän. Myös muiden ikääntyneiden palveluiden kattavuus on Keski-Suomessa muuta maata suurempi.
– Ympärivuorokautisen palveluasumisen asukkaita meillä on suhteessa muuta maata enemmän, mikä merkitsee kustannuksissa noin 7 miljoonaa euroa. Palvelujen yhdenmukaistamista tehtiin paljon ensimmäisenä toimintavuonna, esimerkiksi kotihoidon palvelut laajenivat koko Keski-Suomessa ympärivuorokautisiksi ja päivätoimintaa tuli kaikkiin kuntiin, Pihl lisää.
– Myös vuokrakulut ovat kasvaneet vuokra-asetuksen myötä noin 10 miljoonaa euroa, eli nyt hyvinvointialue maksaa kunnille ja muille vuokranantajille kaikkien palvelujen kiinteistöistä vuokraa noin 70 miljoonaa vuodessa, mikä näkyy selvästi kustannuksissa, Pihl kertoo.
THL:n asiantuntija-arviossa suositellaan, että Keski-Suomessa kevennettäisiin ikääntyneiden palvelujen raskasta rakennetta ja keskitettäisiin ympärivuorokautista asumispalvelua riittävän isoihin yksiköihin hoivan laadun, henkilöstön riittävän määrän ja osaamisen varmistamiseksi sekä kustannusten hillitsemiseksi.
Palveluverkkopäätöksen myötä hyvinvointialue luopuu muun muassa pienimmistä ja huonokuntoisimmista ikääntyneiden palveluasumisen yksiköistä. Samalla tiivistetään muidenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden tilojen käyttöä ja näin vähennetään kaiken kaikkiaan sosiaali- ja terveyspalveluiden käytössä olevia tiloja.
Asiantuntija-arviossa lastensuojelun kustannusten osalta näkyy muun muassa se, että vuonna 2022 maakunnallisena tehty lastensuojelulaitosten, lastensuojelun erityisyksiköiden ja ammatillisten perhekotien kilpailutus nosti hintoja jopa 20 prosenttia. Vuosien 2022-2023 nousun kustannusvaikutus on ollut yhteensä 12 miljoonaa euroa. Henkilöstön saatavuusongelmat ovat jatkuneet pitkään ja se oli jo aiemmin johtanut kalliiden ostopalvelujen käyttöön.
Raportissa myös suositellaan, että hyvinvointialue vahvistaisi yhteistyössä alueen kuntien kanssa lasten, nuorten ja perheiden ja hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja ja etsiä keinoja tukea nuorten työllistymistä.
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kokonaisuutta on lähdetty uudistamaan heti hyvinvointialueen aloitettua toimintansa muun muassa nuorten mielenterveyspalvelujen ja perhekeskustoiminnan vahvistamisella, ja tulokset alkavat jo näkyä. Yhteistyö kuntien, järjestöjen, seurakuntien sekä palveluntuottajien kanssa on keskeistä niin hyvinvoinnin ja terveyttä edistävien palvelujen kuin työllisyydenkin hoidon suhteen. Hyvinvointialueella on käynnistetty toimenpiteet myös oman palvelutuotannon lisäämiseksi lastensuojelun laitoshoidossa sekä varhaisen tuen ja kevyempien lastensuojelun palveluiden käytön lisäämiseksi. Myös lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteistyötä on tiivistetty ja saatu vaikuttavuutta yhteisten asiakkaiden oikeanlaiseen hoitoon.
Pelastustoimen osalta aluehallintovirastot laativat vuosittain hyvinvointialuekohtaisen asiantuntija-arvion pelastustoimen palvelutasosta ja investoinneista. Lisäksi Etelä-Suomen aluehallintovirastossa laaditaan vuosittain valtakunnallinen asiantuntija-arvio hyödyntäen hyvinvointialuekohtaisia arvioita. Edellisen vuoden tietoihin perustuvat arviot julkaistaan loppuvuoden aikana.
