Kansanedustaja Timo Harakan vierailu kotikonnulleen sai demariväen liikkeelle ja kuulemaan terveisiä eduskunnasta.
– Olen seurannut poliittista keskustelua ja kansan reaktioita, ja huomannut, demarit ovat olleet vuosikausia valtakunnassa syntipukkina ja sylkykuppina, sama ilmiö myös paikallisestikin. Jotta pääsemme paremmille vesille, ei tilanne tällä ensimmäisellä julistuksella korjaannu. Avauspuheenvuorosi oli minusta hieno, ja se varmasti aiheuttaa hyvää keskustelua. Nyt on viimeinen aika, että demareilla on visio tulevaisuudesta, valtuutettu Pentti Salminen kiitteli runsaasti julkisuutta saanutta Harakan julistamaa Liike 2020 –ohjelmaa.
Ohjelmapamflettia selailtiin täpötäyden kahvilan pöydässä. Parituntinen keskustelu risteili kuitenkin sivussa Harakan esittämästä puolueen radikaalista uudistusmallista. Harakan mielipiteitä haluttiin kuulla pelosta, vihapuheista, perustulosta, yrittämisestä, työttömyydestä ja sosiaaliturvasta.
– Sosiaaliturvan yksinkertaistaminen on mahdollista ilman perustuloa. Sen kun vain yksinkertaistetaan tätä äärimmäisen monimutkaista himmeliä, Harakka sanoo.
Yksinkertaistaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä silloin joku häviää.
– Yhteiskunnan kannattaisi huolehtia sosiaaliturvasta siltä osin, kuin työura ei ole täysin vakuutettu.
Yksinyrittämisen riskejä pitää purkaa siten, että jos homma ei kanna, yrittäjillä olisi oikeus työttömyysturvaan.
– Monen kulttuurialan työntekijän perusongelma on siinä, että he pelkäävät, että eivät saa enää mitään, jos ryhtyvät yrittäjäksi, Harakka tietää.
Harakan mukaan perustulo ei tule koskaan olla vastikkeetonta.
– En hyväksy sitä, että me mahdollistetaan se, että nuoret ihmiset syrjäytyy eikä heistä pidetä huolta. Se on heitteillejättö. Sen pitää olla aina vastikkeellista tavalla tai toisella. Tämä ei tarkoita sitä, että pitää mennä risusavottaan, vaan sitä, että lähtökohta on se, että on joku työ, opiskelu, hanke tai yritystoiminta, jota tekee ja sitä voi yhteiskunta olla auttamassa. On eri asia olla kanssakäymisissä kuin olla perustulon varassa neljän seinän sisällä omissa oloissaan.
Pelkoa tulee vastaan monella tasolla: ihmisillä on hätä omasta ja läheistensä toimeentulosta. Kun yleinen epävarmuus lisääntyy, niin pelotkin lisääntyvät.
– Ensi aallossa hallitukselta tuli palkanleikkausvaatimuksia, jotka koskivat muun muassa kuuluisia kätilöitä ja yleensä hoitoalan ihmisiä. Vaatimukset koskivat myös tehdastyöläisiä ja kuljetusalan ihmisiä. Nyt liikutaan merkittävässä epävarmuustilassa, jos bussikuski on vaarassa menettää 8000 euroa vuosiansioistaan. Päätöksillä voi olla dramaattiset vaikutukset toimeentuloon. Nyt liikutaan vakavissa jutuissa.
Harakka sanoo, että turvattomuus ja pelko leijuu liian monen pään päällä.
– Lait ovat nyt vähän aikaa hyllyllä ja tämä kertoo hallituksen arvaamattomuudesta: sieltä tulee milloin mitäkin ideaa, joita perutaan ja sitten keksitään uusia. Ikäihmisiin ja vähävaraisiin kohdistuvat leikkaukset lisäävät arjen toimeentulon pelkoa.
Harakalla ei ole varmaa luottamusta siitä, että maan hallitus puolustaa Suomea toimimalla viisaasti ulkopolitiikassa.
– Jospa meillä olisi Erkki Tuomioja ulkoministerinä, niin tällaisia asioita ei tarvitsisi joka ilta miettiä. Nyt liikutaan vaarallisella akselilla. Esimerkkinä Naton koneiden sotaharjoitus Suomessa, josta ulkoministeri Soini sanoo, että on tarkoitus osoittaa Venäjälle, että ollaan valppaina. Tämä ei ehkä ole sitä, mitä Suomi tällä hetkellä tarvitsee.
Kun pelko ja ahdistus kasvaa, se suunnataan johonkin, Harakka viittaa historian tapahtumiin.
– Nyt meillä on tässä kymmeniä tuhansia ihmisiä maalitauluna. Puhutaan kovaan ääneen, että ennen turvapaikanhakijoita meillä oli kaikki hyvin ja nyt meillä on kaikki huonosti. Toivon viisautta paikallisille päättäjille ja ihmisille, että sopu Äänekoskellakin säilyy. En ryhdy viisastelemaan, mutta ajattelen niin, että tällainen tehdaspaikkakunta osaa ottaa muutoksia vastaan. Oma isäni tuli Äänekoskelle Karjalasta töihin ja vastaanotto oli hyvä. Meidän olemus on se, että täällä on aina ollut muulta tulleita. Jos voitaisi ajatella, että meistä jokainen on tänne jostain tullut – eikä niin hirveen kauan aikaan sitten. Nyt on tällainen vaihe, ja nyt on tällaisia tulokkaita, Harakka sanoo.
Vihapuheet ovat väärinkäsitettyä sananvapautta. Harakan mukaan vihapuheita pitäisi torjua voimakkaammin.
– Se, että toivotaan ihmisten joutumista väkivallan kohteeksi on pöyristyttävää. Muun muassa toimittajia uhataan Suomessa tappaa. Myös viranomaiset ja sosiaalityöntekijät saavat oman osansa uhkauksista. Näihin asioihin ei puututa riittävästi. Meillä pitäisi olla viharikoksiin erikoistunut poliisiyksikkö. Tämä on konkreettinen toimenpide, jonka aion laittaa liikkeelle, Harakka pohtii.
