MTK:n korkein päätöksentekoelin eli valtuuskunta kokoontui 22.4. ensimmäistä kertaa uudistetussa kokoonpanossa. Nykyään MTK:n valtuuskuntaan kuuluu 78 jäsentä. Tommi Lunttila valittiin valtuuskunann puheenjohtajaksi jo kolmatta kertaa.
Koko laajeni entisestä (43) huomattavasti kun Metsänhoitoyhdistykset liittyivät MTK:n jäseniksi tämän vuoden alusta. Ensimmäisessä kokouksessa valitaan valtuuskunnan puheenjohtajisto. Tommi Lunttilaa haastamassa olivat Jarkko Laitila Satakunnasta ja Heidi Tanhua Pirkanmaalta. Äänestyksen tulokset jakautui seuraavasti. Laitila 14 ääntä, Tanhua 5 ja Lunttila 57.
MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttilan puhe kevätvaltuuskunnassa 22.4.2015:
Arvoisat MTK:n valtuuskunnan jäsenet, hyvät MTK:n johtokunnan jäsenet, MTK:n toimihenkilöt ja muut kokouksen osanottajat,
Kulunut Kevät on käyty tiukkaa vaalitaistoa ja viime sunnuntaina sai kansa antaa äänensä. Kuten eilen kuulimme Juha Sipilän vetämät hallitustunnustelut ovat jo käynnissä. Hallituspohjasta ei ole varmuutta, mutta varmasti kaikille on kuitenkin selvää, ettei viime hallituksen kaltaisella sekametelisoppa -pohjalla voida enää tätä maata johtaa.
Päättynyt vaalikausi on ollut maaseudun elinkeinojen kannalta hyvin vaikea. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala on joutunut muita hallinnonaloja kovempien leikkausten kohteeksi. Yhteenlaskettuna kansallisten tukien leikkausten, sosiaaliturvan heikennysten ja veron korotusten yhteisvaikutukset elinkeinoillemme nousivat viime vaalikaudella jo yli 300 miljoonaan euroon. Kun tukitason lasku yhdistetään myöhäisempään tukienmaksatukseen, edelleen jatkuviin poliittisiin kauppa-pakotteisiin, maitosektorilta poistuviin kiintiöihin ja erittäin haastavaan, tuottajahintoja rankasti laskeneeseen markkinatilanteeseen, niin tuloksena on huonoin maatalouden taloudellinen tilanne 25 vuoteen.
Tuskin koskaan viljelijät ovat olleet menossa yhtä epävarmassa tilanteessa kevätkylvöille kuin nyt. Kaikilla sektoreilla: niin kasvinviljelyssä, kotieläintuotannossa kuin perunoiden ja juuresten tuotannossa tulokset ovat miinusmerkkisiä ja tilojen maksuvalmius erittäin tiukka. Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää, että uudelta hallitukselta löytyy halua ottaa käyttöön sopeuttamistoimenpiteitä, jotka kantavat tämän kuopan yli.
Me olemme pohjattoman uupuneita hallinnolliseen taakkaan ja byrokratiaan. Maatalouspolitiikan uudistus osoitti karvaalla tavalla, että puheet byrokratian purusta ovat toistaiseksi jääneet puheen asteelle.
Maatalouspolitiikan uudistukset ja tukiehtojen muuttamiset kesken tukihaun ovat hämmentäneet, turhauttaneet ja vihastuttaneet. On kohtuutonta, että viljelijä joutuu tekemään päätöksiä jopa useiden vuosien ajaksi tietämättä, mihin hän oikeasti sitoutuu ja sietämään toimimattomia järjestelmiä – tuet ovat, halusimme sitä tai emme, edelleen merkittävä osa tulonmuodostusta. Viljelijälläkin tulisi olla oikeutensa, aivan kuten Seinäjoella viime syksynä julistettiin. Tuossa tilaisuudessa nähty hyvä tahto ei vielä ole konkretisoitunut tekoina. Haluankin kysyä: Kuinka pitkälle meitä voidaan kyykyttää ja onko meillä viljelijöillä oikeusturvaa?
Hallituksen ymmärrys maaseutuelinkeinoja kohtaan näkyy monissa sen päätöksissä, joita on jouduttu korjaamaan loppuun asti. Nitraattiasetus on tästä oiva esimerkki. Käytännölle vieraat linjaukset olivat johtamassa siihen, että karjanlannan ravinteiden käyttöä on vaikeutettu merkittävästi. Samanaikaisesti kuitenkin hallituksen strategiapapereissa puhutaan kestävästä tuotannosta ja suljetusta ravinnekierrosta
Hyvät valtuuskunnan jäsenet!
Metsäsektorilla puhaltaa positiivinen vire! Vuosi sitten kevätvaltuuskunnan kokouksen aikana saimme ilmoituksen biotuote-tehtaan suunnitelmasta Äänekoskelle ja eilen saimme kuulla uutiset biotuote tehtaan rakentamispäätöksestä. Kuluvan vuoden aikana investointi suunnitelmia on myös tullut julki muulle Suomeen. Biotalous on Suomen tulevan menestyksen perusta ja metsäbiotalouden näkymät ovat erinomaiset. Investointeja on luvassa ja metsävaramme mahdollistavat puun lisäkäytön niin metsä- kuin energiateollisuudessa.
Keskustelu puumarkkinoiden toimivuudesta sekä puun riittävyydestä on valitettavasti aiheuttanut ylilyöntejä sekä politiikassa että esitetyissä keinoissa. Päätös rajata metsähakkeen tukea energian tuotannossa oli perusteeton. On myös vaikea ymmärtää metsäteollisuuden logiikkaa luoda lisäkustannuksia metsätalousyrittäjille puun saatavuuden turvaamiseksi. Metsätilamaksu on nimetty uudelleen ennakkoveroksi ja tätä teollisuus yrittää metsänomistajille sälyttää. Tällaiset maksut ovat varmin tapa saada markkinat sekaisin sekä metsätalouden kannattavuus heikentymään.
MTK on laatinut yhdeksän kohdan toimenpideohjelman puun käyttöä lisäävien investointien edistämiseksi. Ohjelmasta löytyy esityksiä niin metsätilojen sukupolvenvaihdosten huojentamisesta kuin pääomaverotuksen tason kohtuullistamisesta. Lisäksi metsätilarakenteen kehittämiseen on tarjolla yksinkertaisia ja helppoja työkaluja. Metsävähennyksen korottamisella sekä luovutusvoittojen verovapaudella mahdollistettaisiin metsätalousyrittäjien liiketoiminnan kasvattamien. Työkalupakista löytyy myös tieverkon parantamiseen liittyviä esityksiä sekä maan käytön rajoitusten vähentämistä. Jos tuleva hallitus todella haluaa nostaa Suomen suosta, luodaan kotimaisten raaka-aineiden käyttöön perustuvalle biotaloudelle nykyistä paremmat toimintaedellytykset.
Suomen hyvinvoinnille kestävästi hoidetuilla metsillä on iso merkitys. Koko Suomen kansantuotteesta metsäteollisuus tuo yli 4 prosentin osuuden ja kuusi kymmenestä Suomen vientituotteista on lähtöisin kannon juurelta. Yhtenä kasvu alana näkisin puurakentamisen. Mikäli Suomessa vuodessa rakennettavat noin 30000 asuntoa tehtäisiin puusta, näihin tarvittava raaka-aine kasvaisi Suomen metsissä vain yhdessä kesäpäivässä.
Biotalouden investoinnit ja biotalouden raaka-aine kuljetukset tarvitsevat avukseen hyväkuntoisen tieverkon. Yksi keskeisiä Suomen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä on suomen tiestö. Maaseudun infra on päästetty rapautumaan menneen vaalikauden aikana. Pääkaupunkiseudun infraan on panostettu kiitettävästi, mutta alemmantasoinen tieverkko on jätetty oman onnensa nojaan, maaseudun asukkaiden hoidettavaksi. Teiden
korjausvelka onkin kasvanut 2,4 miljardiin euroon. Korjaustasosta kertoo jotain että 7000 siltaa tulee peruskunnostusikään viiden vuoden sisällä.
Arvoisat valtuuskunnan jäsenet.
Järjestömme vahvistui entisestään vuoden vaihteessa, metsähoitoyhdistysten liittyessä MTK:n jäseniksi. Metsänhoitomaksusta tuli jäsenmaksu, eikä erilaisista kyselytutkimuksista huolimatta kenelläkään ollut tietoa, kuinka suuri joukko metsänomistajista jatkaa yhdistysten jäseninä. Nyt vain muutama prosentti metsänomistajista on ilmoittanut eroavansa jäsenyydestä ja valtaosa jäsenistä on jo jäsenmaksunsa maksanut. Tämä tarkoittaa, että metsänomistajilla on edelleen tukenaan kattava järjestö. Yhteistyö järjestön eri osien välillä hiotaan entistäkin paremmaksi. Näkymät ovat hyvät ja yhtenäisen tekemisen halu järjestön joka tasolla on vahva.
Eri tuottajaliittojen alueita on tullut viestiä ja erittäin selvä huoli maataloustuottajayhdistysten heikosta taloudellisesta tilanteesta. Keskustelun on tehnyt erityisen ajankohtaiseksi jäsenyyksien muuttuminen metsänhoitoyhdistyksissä. Järjestössä on kiinnittänyt asiaan vakavaa huomiota ja tähän tulemme valmistelemaan esityksiä tarvittavista toimenpiteistä. Tärkeintä on nyt muistaa, että jäsenet ovat järjestön tärkein voimavara ja ilman jäseniä järjestöä ei ole olemassa!
MTK:n edunvalvonnan tilasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta on käyty viime aikoina paljon keskusteluja jäsenistömme vaikean ja heikentyneen tilanteen vuoksi. Jäseniemme on jatkossakin voitava luottaa siihen että, järjestö tekee kaikkensa, jotta tilanteet saadaan normalisoitua. Mielestäni edunvalvonnan painopistettä on myös tarkastettava. Nyt on aika siirtyä siilipuolustuksesta hyökkäykseen.
Maatalouden rakennekehitys on ollut nopeaa ja tänä vuonna vastaan tulevat maksuvaikeusongelmat monilla tiloilla jouduttavat lopettamispäätöksiä. Tuotannon säilyminen riittävänä Suomen omiin tarpeisiin edellyttää, että meillä on käytettävissä riittävästi varoja maaseudun investointien tukemiseen. Viime vaalikaudella syötiin tulevatkin eväät investointien rahoitukselta. Uuden hallituksen on löydettävä noin 200 miljoonan lisämääräraha, jotta ruuantuotanto säilyy Suomessa. Tässä taloustilanteessa tehtävä on erittäin vaikea, mutta se ei saa olla mahdoton.
Yhteistyö ja keskustelu kauppaketjujen kanssa on tärkeää, sillä tarvitsemme ruokaketjuun oikeudenmukaisuutta. Ruoka nousi keskusteluihin keväällä mutta ikävä kyllä vain S-ryhmän lanseeraaman halpuutuksen kautta. Tässä puhuttiin vain hinnasta unohtaen laadun, asiakkaan, tuottajan ja kotimaisuuden. Tilanne kärjistyi kun S-ryhmä julkisti televisio kampanjansa joka suututti tuottajat. Kehnosti toteutettu ja ajoitettu kampanja tuli televisioihin aikana, jolloin suomalaiset tuottajat ja teollisuus ovat kärsineet suuria menetyksiä Venäjän tuontikiellon vuoksi. Kun työpaikkoja on menetetty tuhatmäärin, alkaa osuuskauppa pilkata kotimaista ruokaa.
Ruoan hinta elintarvikeketjussa ei jakaudu tasaisesti. Kauppa rohmuaa vieläkin suuremman osan. Muutos asiassa tuottajan eduksi edellyttää, että maatalousyrittäjien neuvotteluasemaa ruokaketjussa parannetaan. Tarvitsemme tuottajaorganisaatiot, joilla tämä voidaan tehdä. Tuottajaorganisaatiot mahdollistavaa lainsäädäntöä on pyritty saamaan Suomeen kahden vaalikauden ajan. Toivottavasti kolmas kerta toden sanoo ja tuleva hallitus ryhtyy asiassa toimeen.
Hyvät kuulijat!
Jos Suomi jollain nousee niin metsillä ja biotaloudella. Raaka-aineet tähän kasvaa maaseudulla. Ruoan, uusiutuvan energia ja puuraaka-aineen kysyntänäkymät ovat hyvinkin myönteiset. Seuraavien 40 vuoden kuluessa ihmiskunnan täytyy tuottaa enemmän ruokaa kuin edellisten 10 000 vuoden kuluessa.
Maatiloilla on kuitenkin yhä uskoa tulevaisuuteen. Niin pitkään kun meillä on aloittavia nuoria ja investoivia yrittäjiä, meillä on uskoa suomalaiseen ruoantuotantoon. Ennustetaan että tuottajahintojen pohja on nyt nähty ja kysyntä kasvaa niin Suomessa kuin maailmalla. Suomalainen puhdas tuotanto ja laadukkaat tuotteet ovat alkaneet kiinnostamaan ja vientiä on aloitettu aivan uusille markkinoille.
Ruuan tuonti kääntyi viime vuonna laskuun ja kotimainen ruoka on useiden kyselytutkimusten mukaan kuluttajien mielissä suositumpaa kuin vuosikausiin. Entistä useampi suomalainen valitsee nykyisin kaupassa ensisijaisesti kotimaisen vaihtoehdon. Ruuan alkuperä tuodaan tätä nykyä entistä paremmin esille kaupoissa, elintarvikeyritysten mainonnassa sekä eräissä ketjuravintoloissa. Tässä asiassa järjestömme on tehnyt pitkäjänteistä kampanjointia ja kuluttajatyötä ja tulee jatkossakin tekemään. Tämä työ kantaa hedelmää ja vahvistaa kotimaisen ruuan asemaa myös silloin kun ajat ovat paremmat.
Maailma muuttuu, mutta meitä tarvitaan. Nyt jos koskaan maaseutu tarvitsee vahvaa edunvalvojaa. Maaseudulla pärjätään ja voidaan paremmin, kun me järjestönä puhallamme entistäkin vahvemmin yhteen hiileen järjestön joka tasolla.
Hyvät valtuuskunnan jäsenet! Näillä sanoilla avaan MTK:n nykymuotoisen valtuuskunnan ensimmäisen kokouksen! Kokous on avattu!
Isot onnittelut yrittäjyyden, maatalousyrittäjyyden ja maaseudun puolesta puhuvalle puheenjohtajalle.