Äänekosken maanpuolustusjärjestöt juhlivat juhlavuosiaan kaikille avoimen turvallisuusseminaarin merkeissä. Seminaarin aiheeksi valikoitui ajankohtainen varautuminen.
Puhujiksi juhlavaan tilaisuuteen kutsuttiin Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Vesa Mäntylä, Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan lehtori Panu Moilanen ja Keski- Suomen Pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Ville Mensala.
80-vuotiaan Ääneseudun Reserviupseerien jäsenmäärä on 76 ja puheenjohtajana toimii Timo Salo. Ääneseudun Reserviläiset täyttää 70 vuotta, jäseniä on 94, puheenjohtaja Juha Takala. Äänekosken Maanpuolustusnaisia luotsaa Päivi Kinnunen, yhdistyksessä on 48 jäsentä.
Keski-Suomen Reserviläispiirin toiminnanjohtaja Hannu Haapamäki muisti järjestöjä ja kiitti yhteistoiminnasta piiriviireillä.
Juhlaseminaaria kuulemaan saapui suuri Äänekosken valtuustosalin täydeltä jäseniä sekä aiheesta kiinnostuneita henkilöitä.
– Yhdistyksillämme on pitkät perinteet vapaaehtoisen maanpuolustuksen toiminnassa, on aihetta juhlaan, seminaarin avannut Timo Salo sanoi.
Tilaisuudessa annettiin myös huomionosoituksia ansiokkaasta, vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä. Reserviläisliiton hopeisen ansiomitalin vastaanottivat Matti Minkkinen ja Jukka Myllylä ja Ilkka Saarenpää, Pronssisen ansiomitalin vastaanottivat Esa Pienkellomäki, Jouko Sällinen ja Kimmo Kunelius.
Tilaisuudessa annettiin myös huomionosoituksia ansiokkaasta, vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä
Jollekin kriisi voi olla sähkökatko tai että polkupyörästä on kumi puhki. Jos jotain tapahtuu, saattaa olla myöhäistä toimia kun tilanne on päällä. Kotivara on tärkeää ja yhteiskunta varautuu kriiseihin tarkasti tehtyjen suunnitelmien ja harjoitusten mukaan. Uhka ja sen vaikuttavuus ovat asioita, joita on syytä miettiä.
– Jos meitä kohtaisi oikea uhka, olemme asennossa, jossa pystymme vastaamaan. Olemme tehneet jo vuosikymmeniä töitä varautumisen eteen. Meidän pitää tuntea vastustaja, venäläisillä on kapasiteettia edelleen, vaikka suurin osa on tällä hetkellä Ukrainan rintamalla, Vesa Mäntylä totesi.
Mäntylä kertoo, että Venäjän sotakaluston kehitys ei ole nykypäivää.
– Se on nähty Ukrainan sodan aikana. Ilmataistelua on käyty merkittävän vähän. Ilmaherruus olisi sodankäynnissä iso elementti, eikä tätä ole Ukrainassa nähty. Sillä käydään sotaa perinteisen tykistön ja jalkaväen taistelun kesken. Ilmasota ratkaisisi sodan, Mäntylä sanoi ja muistutti, että Suomessa seurataan ilmatilaa jatkuvasti.
Koko Suomen puolustusta ei kuitenkaan voida ratkaista pelkällä ilmatorjunnalla. Vuoden lopussa otetaan käyttöön F-35 – järjestelmä ja uonna 2030 F-35 saavuttaa täyden operatiivisen suoristuskyvyn ja Hornetit on poistettu käytöstä
– Oleellista on, että meillä on järjestelmiä monissa eri kerroksissa, eri uhkakomponenteille, Mäntylä sanoi ja kiitteli reserviläisten voimaa.
Liittolaisuus, yhteistyö, osaaminen ja varautuminen – siinä on Mäntylän jättämä ohje.
Panu Moilanen kysyi pitääkö olla huolissaan tai ollaanko turvallisia vai turvattomia.
– Turvallisuudesta puhutaan yleensä negaatioiden kautta. Tällä hetkellä meidän arkemme on turvallisempaa kuin koskaan aiemmin, toisaalta turvattomuuden tunne koetaan olevan huipussaan, Moilanen harmitteli.
Riskien tunnistaminen ja hallinta ei ole täysin mahdollista.
– Raja on häilyvä ja näkökenttä on kaventunut. Geo- ja sotilaspolitiikka ansaitsevat huomiota. Sotilaallinen turvallisuus ja toimintaympäristö ovat muuttuneet voimakkaasti. Suomen hakeutuminen Natoon oli suuri askel, Suomen on vahvistettava toimintakykyään ja suvereniteettiaan, Moilanen sanoi ja sanoi, että Suomi kuuluu maailman vakautuneempien valtioiden joukkoon.
Poliittinen keskustelu on siirtynyt kohti tunnepitoisempaa, sosiaalisen median logiikkaan.
– Varoittava esimerkki löytyy Euroopasta, kun vastakkainasettelun poliittinen kulttuuri valtaa konsensuksen sijaa, Moilanen sanoi.
Taloudellisen turvallisuuden avainasema löytyy yhdessä tekemisessä.
– Tarvitaan uusia nokioita ja supercellejä, toivottavasti niitä löytyy varmasti tulevaisuudessa myös Keski-Suomesta.
Moilanen kiinnitti huomionsa myös yhteiskunnan ja ympäristön turvallisuuteen.
– Ilmastonmuutos tuo monia turvallisuusriskejä. Arktisen alueen muutos tuo uusia vesireittejä ja tämä näkyy diplomaattisina jännitteinä. Meidän pitää jatkaa vihreää siirtymää, Moilanen painotti.
Teknologia tuo hyviä mullistuksia toisaalta mukanaan myös kyberhyökkäyksiä.
– Toivottavasti tekoäly ei tule hallitsemaan maailmaa varsinkaan osaamattomien käsissä. Tietoturva pitää ajatella uudelleen. Tällä hetkellä olemme teknologisesti riippuvaisia Yhdysvalloista.
– Pidetään silmämme auki, katsotaan kauas eikä unohdeta kuuntelemista. Ei kanneta yksiönä huolta asioita, joille emme voi mitään. Tehdään parhaamme niissä asioissa joihin voimme vaikuttaa ja kehitetään itseämme niin, että parhaamme on vieläkin parempi, Panu Moilanen kiteytti.
Ville Mensala kertoi, että pelastustoimi on kokonaisturvallisuuden toimija. Hän toi terveisiä turvallisuuden tuottajana.
– Tuotamme laaja-alaisesti yhteiskuntaamme turvallisuuden palveluita. Pelastustoimi on osa yhteiskunnan elintärkeä toimija, jolla on omat vastuunsa ja velvoitteensa.
Viranomaistoiminnassa on yhteinen päämäärä, omilla rooleilla.
– Toimimme kuntien, seurakuntien, yrityksien, yhteisöjen ja ihmisten kanssa. Kaikkein paras onnettomuus, on se, joka ei konkretisoidu. Teemme onnettomuuksien ehkäisyä, väestönsuojelua häiriötilanteiden aikana sekä normaalissa arjessa. Raivaamme, sammutamme ja pelastamme, teemme riskiarvioita ja poikkeusaikojen analyysejä.
Varautumisen painopisteet muuttuvat kehityksen myötä: turvapaikanhakijoiden, pandemian, sähkön- ja lämmönjakelun häiriöiden tullessa eteen.
– On kysyttävä, kuinka arjessa pärjätään, onko meillä työntekijöitä vastaamaan näihin palveluihin? Onko jo varauduttava aseelliseen selkkaukseen? On varauduttava siihenkin, jota me ei vielä edes tiedetä, Mensala sanoi.
Väestönsuojelu onnistuu, jos turvallisuusviestintä on laadukasta.
– Kaiken keskiössä on yksilön varautuminen ja ihmisten tietoisuus. Keskeinen keino tähän on viestinnän lisääminen, jossa kerrotaan väestönsuojelusta ja turvaan siirtymisestä. Poikkeusolot eivät tule meille toimijoille yllättäen, ja me mietimme jo valmiiksi kuinka toimimme, jos ihmisiä pitää alkaa siirtämään kotoaan pois. Onneksi suomalaiset ovat aktiivisia, ja kanavoivat auttamisen haluaan muun muassa vapaaehtoistyöhön. Yhteistyö on kaiken a ja o.
Mensala muistutti lataamaan mobiililaitteeseensa 112-sovelluksen.
– Muistakaa 72 tunnin kotivara, jotta kotona pärjätään jos sähkön tai veden tulo loppuu. Viranomaisen kehtoitus sisälle suojatumiseen tulee ottaa vakavasti: ovet ja ikkunat sekä ilmastointi kiinni, radio ja televisio auki, eikä soiteta turhaan 112. Pohditaan, mistä löytyy väestönsuoja, jos tulee tarve siirtyä kotoa sellaiseen, Ville Mensala muistutti ja lisäsi että varautuminen on arjen pieniä tekoja.
– Kansalaisilla tulee olla omaa kykyä ajatella.
Seminaarin lopun paneelikeskustelussa käytiin vielä läpi varautumisen ja suorituskyvyn periaatteita ja taloudellisia haasteita.
