– Vapossa ollaan tosiaan tehty töitä sen eteen, että turvesuot eivät pilaisi vesistöjä. Moni kuitenkin syyttää turvesoita, vaikka sieltä tuleva vesi on aivan juomakelpoista ja puhdasta, kertoo Vapon hallintoneuvoksessa istuva maaseutuneuvos Simo Salmelin.
Jos päivämäärä 12.12.12. jäi monelle tuoreelle hääparille mieleen, jäi se varmasti mieleen myös Salmelinille. Silloin Vapo nimittäin teki päätöksen, jossa se sitoutui uusiin linjauksiin turvetuotannon ympäristön vastuun nostamisesta selkeästi lain vaatimia ympäristölupavaatimuksia korkeammalle tasolle. Kaikki Vapon noin 400 suota otetaan myös säännöllisen tarkkailun piiriin, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisella suolla on vuoteen 2016 mennessä oltava puhdistusjärjestelmä ja mittalaitteet. Vanhoja soita suljetaan myös pois käytöstä.
– Osalla soista on jo käytössä mittalaitteet, joiden avulla voidaan netistä seurata arvoja. Ne voivat vaan välillä hetkellisesti antaa virhelukuja, kun humusta jää mittariin kiinni. Vähän pitää vielä kehittää, jotta saadaan vielä tarkempia arvoja.
Kun Salmelinin hihasta nappaistaan kadulla kiinni, kyse on useimmiten juurikin turvesoista.
– Ihmiset syyttävät turvesoita kaikesta. Joskus kauan aikaa sitten olikin totta, että soiden lähistöllä saatettiin tehdä paljon pahaa, turvesoita kaivettiin auki ja annettiin vaan mennä. Mutta silloin ei ollut asiasta näin tiukkoja lakeja, mitä tänä päivänä on. Ja niitä Vapo noudattaa. Harvemmin taitaa olla missään teollisuudessa tälläistä kuten nyt, että Vapo jopa itse pyytää tiukempia lupaehtoja, Salmelin muistuttaa.
Äänekoskellakin on yksi Vapon suo, Hietamansuo. Se on myös ainut Äänekosken soista, joka on turvetuotannossa. Hietamansuon kuivatusvedet johdetaan Lanneveteen.
Viime kesä oli turvetuotannon kannalta erittäin huono; satoi ja tuuli paljon.
– Tuulen suunta on siinä hommassa tarkkaa, kilometrin päässä olevan järven suuntaan ei saa tuulla lähes ollenkaan. Mittalaitteet pyörivät koko ajan, joten vuodenkin päästä voidaan vielä tarkistaa minuutilleen, onko turvetta otettu väärään aikaan.
Suot on luokiteltu numeroittain ykkösestä neloseen. Kolmos- ja nelossuot ovat ihan oikeita soita, niillä on monimuotoisia kasveja ja sinne uppoaa, jos sinne erehtyy menemään. Ykkös- ja kakkossuot muistuttavat enemmänkin huonoja metsiä, joissa puut ovat rimpuloita. Ne ovat jo ojitettuja, vanhoja soita.
– Juuri ykkös- ja kakkossuot ovat parhaita energiaturvetta ajatellen, Salmelin selittää.
Salmelin ihmettelee sitä, miksi Suomeen tuodaan kaukaa kalliita likaisia polttoaineita, kuten öljyä, kun omastakin takaa löytyisi.
– Turpeessa on enemmän energiaa kuin Norjalla on tiedossa olevia öljyvaroja. Jos turve otettaisiin systemaattisesti käyttöön ja siitä jalostettaisiin erilaisia tuotteita, voisimme olla kokonaan omavaraisia eikä ulkomailta tarvitsisi rahdata tänne polttoainetta.
