Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen työllisyysaluelautakunta kokoontui ensimmäistä kertaa yhteen Äänekoskelle 4.9.2024 perehdytystilaisuuteen. Lautakunnassa on edustus jokaisesta 13 kunnasta.
– Uskon, että yhteistyöstämme tulee hedelmällistä. Meidän kaikkien yhteisenä tavoitteenamme on saada ihmiset töihin, myös pitkäaikaistyöttömät, lautakunnan puheenjohtaja Henna Penttinen sanoo.
Vuoden 2025 alusta julkiset työnvälityspalvelut siirtyvät TE-toimistoilta kuntien vastuulle. Pohjoisen Keski-Suomen 13 kuntaa muodostavat yhteisen työllisyysalueen, jossa työvoimapalvelut tulevat osaksi kuntien palveluita. Hankasalmi, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski ovat perustaneet kuntien yhteisen Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen, jonka vastuukuntana on Äänekosken kaupunki. Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue on kuntien määrän mukaan isoimpia alueita Suomessa.
Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysaluelautakunta on kuntien yhteinen toimielin. Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysaluelautakunnan toiminta alkaa 1.1.2025 ja lautakunnan puheenjohtajana toimii Henna Penttinen Äänekoskelta ja varapuheenjohtajana Kari Salokivi Saarijärveltä.
Tehokkaampaa työvälitystä ja elinvoimaa
Uudistuksen tavoitteena on, että työllisyyspalvelut olisivat jatkossa lähempänä kuntalaisia ja työnantajia.
– Haluamme elinvoimaa ja tavoitteena on työllistää meidän alueen asukkaita. Työllisyysalue välittää työpaikkoja ja yritysten ja työnantajien rooli korostuu, Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen sanoo.
– Uudistus on mahdollisuus siihen, että työllisyyspalveluista tulee iso osa kuntien elinvoimaa, Konneveden kunnanjohtaja Mika Pasanen korostaa.
– Tavoitteenamme on, että palvelut siirtyvät sujuvasti. Pyrimme tekemään työnvälitystä mahdollisimman laajasti. Haluamme nostaa työnantajanäkökulmaa ensimmäiseksi, jotta saamme työpaikkoja ja yrityksiin työntekijöitä. Haluamme satsata erityisesti myös nuoriin. Nuorissa on meidän tulevaisuus, valmistelun projektijohtaja Riikka Hytönen sanoo.
Valmistelu etenee kuin juna
Työllisyysalueen valmistelutyöt ovat edenneet hyvässä yhteistyössä ja aikataulussa. TE-palveluiden siirtyminen kunnille on merkittävä uusi lakisääteinen tehtävä. Valmistelua tehdään tällä hetkellä mm. siirtyvän henkilöstön, tilojen, hankintojen, tietojärjestelmäasioiden ja viestinnän osalta.
Työllisyysaluejohtajan rekrytointi on käynnissä. Työllisyysaluejohtajaksi tuli 17 hakemusta ja valinta tehdään syksyn aikana.
Valtion TE-toimistot lakkaavat ja Äänekosken kaupungille siirtyy valtiolta 65 työntekijää 1.1.2025 alkaen. Äänekosken kaupungille siirtyy osaavaa ja asiantuntevaa työvoimaa, jolla pystytään varmistamaan palveluiden jatkuminen merkittävässä muutoksessa.
Suurin osa siirtyvistä työntekijöistä tulee työskentelemään Äänekoskella, joten lisätilaa tarvitaan. Äänekosken kaupungintalon 1. kerrokseen on remontoitu lisää toimistotilaa työllisyyspalveluiden väelle. Myös muiden virkapaikkojen työtiloja valmistellaan Laukaaseen, Saarijärvelle ja Viitasaarelle. Palvelua tuodaan lähipalveluna kasvotusten myös muihin työllisyysalueen kuntiin ja kunnissa tila-asioita järjestellään parhaillaan.
– Meidän työllisyysalueellamme erityistä on hajautettu malli, jossa joka kunnassa tarjotaan palvelua lähipalveluna, Tuononen kertoo.
Valtionosuudet laskevat
– Työllisyysalueen 13 kunnan yhteisenä tavoitteena on, että pärjäämme valtion rahoituksella, Tuononen toteaa. Työllisyydenhoidon valtionosuudet ovat kuitenkin pienentyneet alkuperäisistä arvioista.
– Viimeisimmän kesäkuun valtionosuuslaskelman mukaisesti Pohjoisen Keski-Suomen yhteistoiminta-alueen (13 kunnan osalta) vuoden 2025 valtionosuuslisäys TE-palveluiden hoitamisen on yhteensä 7,9 miljoonaa euroa, kun se aikaisemmassa laskelmassa oli 9,1 miljoonaa euroa. Uuden laskelman mukaisesti työllisyyden hoitoon saadaan siis 1,2 miljoonaa euroa vähemmän rahaa. Samaan aikaan työttömyysaste on lisääntynyt, joten vähentynyt rahoitus tuo haasteita TE-palveluiden järjestämiseen, Äänekosken kaupungin talousjohtaja Tapani Hämäläinen kertoo.
– Taloustilanne edellyttää kustannustehokkaita ja vaikuttavia toimintatapoja, Riikka Hytönen toteaa.
Lopulliset laskelmat julkaistaan syksyllä 2024 valtion talousarvioesityksen yhteydessä.
