Kotiseutuyhdistys Väksy otti tällä kertaa tarkasteluun paikallishistoriasta satumaisen tarinan pakkonaimista paenneista aatelistytöistä, jotka yrittivät hengenpitimikseen kalastaa myrskyisellä Keiteleellä.
Toinen kuoli kalliosaarelle, joka nimettiin Tyttöjensaareksi. Legendaan liittyy Baltian ritarit ja Mämmen Kauton talo. Mukana tarinassa ovat suuret nälkävuodet 1695-1697, Ruotsi-Suomen Narvan sodat 1700-1704 ja sitä seurannut venäläisten Isoviha.
Mutta mikä tästä tarinasta olikaan totta? Helena Ojanen ja Timo Enäkoski ovat kolunneet niin arkistoja kuin ”silminnäkijöitä” eli sukututkimuksia ja tuomiodokumenteissa kerrottuja haastatteluita.
Kotiseutuyhdistyksen Tapahtumailta erottelee tutun kansantarinan tarua ja totta: Kaksi aatelisneitoa pakeni Suomeen ja Keiteleelle. Järvi vei toisen hengen, mutta toisesta tuli historian hämärästä nykypäivään kurkottava esi-äiti monen Kauton sukupuuhun. Baltian, Venäjän, Saksan, Hollannin sukuja ja historiaa seuloneet Ojanen ja Enäkoski luulevat nyt tietävänsä myytin oikean laidan. Illassa esitettiin sekä ”satuversio”, Kauttojen perimätiedot että totuuden esineet.
Mielenkiintoa esitykseen eläytymiseen toi käytetty tekoäly, jolla oli luotu tarinasta kuvitettu satukuvasto. Ihmiset ja maisemat heräsivät elävästi henkiin, vaikkei 1600-1700-luvulta kuvia olekaan. Ainakin luennolle tuli iloinen viihdearvo, vaikka totuus on paljon karumpi. Siitä Kotiseutuyhdistys piti kiinni, että faktat esitettiin erikseen.
Kulkutarinaksi leimattu satu lienee saadun vuosisatojen saatossa ulkomailta, Baltian tarustosta. Sen uudelleenkertominen pystyttiin ajoittamaan tarkasti vuoteen 1890 Suomen Kirjallisuuden Seuran arkistosta. Mahtaisiko vielä joku tietää lisää? Näin kysyivät lopuksi kotiseutuilijat.
Koska kaikki halukkaat eivät sopineet tai päässeet tämän vuoden viimeisen Tapahtumaillan luentoa kuulemaan, Kotiseutuyhdistys lupasi pikauusinnan ensi maanantaille, 23.11. klo 17.
Kotisivuilla (www.vaksy.com) asia vielä vahvistetaan.


























