Kuntia karkaamassa Tampereelle. Itä-Suomen kalleus pelottaa. Mutta aikataulussa mennään sote-uudistusta tehdessä. Tällaisia terveisiä Keski-Suomen kuntien tiistaisesta kokouksesta.
Keski-Suomen kuntien luottamushenkilöistä sekä virkamiehistä koostuvat Keski-Suomen sote-foorumi kokoontui tiistaina keskustelemaan mm. järjestämislaista annetuista kuntien lausunnoista. Koostetta tilaisuudessa esitellyt Jyväskylän kaupungin kehittämisjohtaja Silja Ässämäki totesi, että Keski-Suomen kuntien vastausten jakauma myötäili valtakunnallisen kyselyn keskijakaumaa. Keskeisinä ongelmina lausunnoissa nousi esille perustuslailliset kysymykset, tuottamisvastuun ja lähipalveluiden rooli, kokonaisuuden rahoitus ja taloudelliset vaikutuksen kuntien talouteen.
Lakia valmistelevan parlamentaarisen työryhmän jäsen Mauno Vanhala toi läsnä oleville tuoreeltaan terveiset tänään kokoontuneesta työryhmästä ja totesi, että lain valmistelu etenee aiemmin suunnitellussa aikataulussa. Näin ollen valmistelu Keski-Suomessa jatkuu ja keskittyy ratkomaan lausunnoissa esille nousseita kysymyksiä.
KESKI-SUOMEN kuntien antamissa lausunnoissa Keuruu oli sitä mieltä, ettei se kuulu palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen. Keuruu näki tarkoituksenmukaisempana vaihtoehtona TAYS-ervan (Tampere) KYS-erva-alueen (Kuopio) sijaista.
Osa Keski-Suomen kunnista linjasi sote-alueeseen kuulumisensa ehdollisena. Esimerkiksi Multia totesi omassa lausunnossaan, että lopullinen linjaus tehdään vasta Keuruun ja Mänttä-Vilppulan kanssa tehtävän kuntarakenneselvityksen valmistuttua. Multian kunnan perusturvalautakunnan johtaja totesi kuitenkin tilaisuudessa, että he nykyisellään ovat mukana valmistelemassa Keski-Suomen sote-uudistusta ja rakentamassa uutta sairaalaa. Asiaa mietitään uudelleen, kun lakiluonnos tarkentuu ja kun kuntarakenneselvitys valmistuu.
Uurainen kommentoi lausunnossaan, ettei sote-alueiden muodostamispohjat perustu taloudeltaan yhdenmukaisiin alueisiin. Tästä johtuen tehokkuuserot alueiden sisällä ovat suuret. Jotta kunnat pystyisivät ratkaisemaan tarkoituksenmukaisimman sote-alueen, niillä tulisi olla käytössä huomattavasti nykyistä perusteellisemmin valmisteltu lainsäädäntö. Lainsäädännön tulisi sisältää välineet niin toiminnallisten kuin taloudellistenkin vaikutusten arviointiin.
Uuraisten perusturvajohtaja Jouko Nykänen tarkensi lausuntoa tilaisuudessa toteamalla, että nyt pienillä Keski-Suomen kunnilla on aito huoli siitä, että kuulumalla Kuopioon erva-alueeseen pienet kunnat joutuvat Itä-Suomen kustannuksiltaan kalliimpien palveluiden maksumiehiksi.
MONI KESKI-SUOMEN kunnista ilmaisi niin lausunnoissaan kuin puheenvuoroissaankin erityisen huolensa lähipalveluiden säilyvyydestä. 14/21 kunnasta oli lausunnoissaan sitä mieltä, että palvelut on tarkoituksenmukaista toteuttaa väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä. Säännöksen edellytysten täyttyessä palveluja voidaan myös keskittää. Avoimissa kommenteissa todetaan kuitenkin, että säännös jättää käytännössä täysin auki lähipalvelujen määritelmän ja palvelujen saavutettavuuden ja palveluihin pääsemisestä aiheutuvat kustannukset.
Tilaisuudessa todettiinkin, että on tarpeen määritellä lähipalveluiden sisältö ja luoda siitä yhteinen näkemys. Yhteisen näkemyksen kautta on mahdollista lisätä valmistelun läpinäkyvyyttä ja lisätä luottamusta kuntien kesken.
HIVENEN YLI puolet (12/21) Keski-Suomen kunnista näkee, että kuntien ja sote-palveluiden työnjako on hyvinvoinnin edistämisen osalta säädetty tarkoituksenmukaisesti lakiluonnoksessa. Avoimissa vastauksissa ja kuntien pitämissä puheenvuoroissa nousee esille se, että järjestämislakiesitys ei tue hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnissa. Tehtävä jää edelleen kunnille, mutta suurimmalta osalta kunnista katoaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteys. Kun tähän yhdistetään muutokset rahoitusmalleissa, kuntien huoli on, että kunnilta häviää taloudellinen intressi järjestää ehkäiseviä palveluja.
Sama huoli nousee esille myös rahoituksen tarkoituksenmukaisuutta kartoittavassa kysymyksissä. Kuntien puheenvuorojen mukaan esitetty rahoitusmalli (kapitaatiomalli) irrottaa ehkäisevän ja korjaavan työn toisistaan. Korjaavan työhön käytettävät resurssit päätetään sote-alueilla, mutta ennalta ehkäisevät työn kustannukset jäävät kuntaan. Tämän pelätään synnyttävään paineita osaoptimointiin ja sitä kautta kustannusten kasvuun. Äänekoski esittikin tilaisuudessa, että terveyden edistämiseen käytettävät panostukset huomioitaisiin sote-alueella kuntien kustannusten jaossa. Kunta, joka panostaa ennalta ehkäisevään työhön ja saa tuloksia aikaan, maksaa vähemmän korjaavista palveluista.
VASTAAJISTA 11/21:sta oli sitä mieltä, ettei tuottamisvastuusta ole laissa säädetty tarkoituksenmukaisesti. Avoimissa vastauksissa todettiin, että tuottamisvastuun tarkoituksenmukaisen järjestämisen pohjaksi ei ole käytetty sosiaali- ja terveystaloustieteen asiantuntemusta ja laskelmia siitä mitkä olisivat kustannustehokkaimmat ja laadukkaimmat tavat järjestää palveluja.
Lausunnoissa esitettiin myös sitä, että yhteisin varoin rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisvastuu säilytetään kunnalla tai kuntayhtymällä, jotka ovat julkisia toimijoita. Erityisesti paljon eri palveluita käyttävien ja haavoittuvien asiakasryhmien näkökulmasta on tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan yhtenäisenä kokonaisuutena niin että ennaltaehkäisevät, korjaava ja kuntouttava muodostavat yhden kokonaisuuden.
Henkilöstön aseman osalta hienoinen enemmistö (12/21 kuntaa) näkee, että on tarkoituksenmukaista ettei sote-lakiin sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Avoimissa vastauksissa kuitenkin todetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä ei tulisi asettaa eriarvoiseen asemaan suhteessa muuhun kunnallishallinnon henkilöstöön.
KOMMENTTIPUHEENVUOROSSA Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen totesi, ettei kuntien rooliksi riitä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaan niillä tulee jatkossakin olla nykyistä lakiesitystä merkittävämpi rooli palveluiden järjestämistä. Tämä on mahdollista Keski-Suomen kuntien tiukan omistajaohjauksen kautta.
Mäkinen näki, että omistajaohjauksen yhteisten linjausten löytäminen niin uudella isolla sote-alueella kuin Keski-Suomen tasoisella tuotantoalueellakin on haastavaa. Jotta Keski-Suomen tuotantoalue tulee kuulluksi sote-alueen kuntayhtymässä, se vaatii uudenlaista ajattelua koko maakunnan laajuisesti. Keski-Suomen tuottajakuntayhtymä voi olla vahva vain silloin, kun se on yhtenäinen ja valmistelee uudistuksen yhdessä.
Mäkinen peräänkuuluttikin avointa valmistelua ja yhteisymmärryksen löytämistä koko maakunnan tasolla. Avoin valmistelu on keino vähentää kuntien välistä epäluottamusta ja luoda mallit, joilla varmistetaan palveluiden säilyminen lähellä Keski-Suomen asukkaita.
Kooste kuntien lausunnoista on luettavissa osoitteesta: www.jyvaskyla.fi/sote2020/seurantaryhma. (Sivuille päivitetään myös muu kokouksessa käsiteltävä aineisto.)
Äänekosken kaupungin lausunto Sote -järjestämislaista, petur 30.9.2014
Sairaanhoidon erityisvastuualueet ja sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2013
Lakiehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
Sairaanhoidon erityisvastuualueet ja sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2013
