Uusi hankintalaki herätti keskustelua toistamiseen järjestetyssä maakunnallisessa hankintaseminaarissa.
Seminaari järjestettiin Jyväskylän Agoralla 31. maaliskuuta. Varapuhemies ja kansanedustaja Mauri Pekkarinen raotti tilaisuudessa hieman tulevaa ja lupaili, että hallituksen esitys eduskunnalle uudesta hankintalainsäädännöstä on valmis ennen kesälomia.
Mitä sote-uudistus sitten tarkoittaa ja mitä se tarkoittaa erityisesti hankintatoimen kannalta? Tähän ei vielä vastauksia seminaarista saatu. Pekkarinen kertoi, että tiedossa on missä vaiheessa uudistus tällä hetkellä menee, mutta sen linjaukset ovat vielä hahmotelmia.
– Se kuinka hankintalainsäädäntö tulee sitten heijastumaan soten päälle, on vielä enemmän auki. Itse hankintalain osalta tavoitteena on, että hankintanormisto saadaan niin yksinkertaiseksi, että kunnat voivat selvitä siitä työntekijöidensä kanssa, eikä aina tarvita mukaan konsultteja.
Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston mielestä tuleva hankintalaki tulee lisäämään joustavuutta ja antamaan enemmän mahdollisuuksia kumppanuuteen ja innovointiin.
–Kaupunki tulee edelleen olemaan merkittävä hankkija ja lakiuudistus antaa siihen vielä paremmat mahdollisuudet. Elinkeinopolitiikan tekeminen ja yritysten toimintaympäristön parantaminen korostuu kaupungeilla ja kunnilla entisestään, kun siihen vapautuu resursseja.
Ensin kärsitään sanktiot sitten nautitaan bonukset
– Lakiuudistus on laaja paketti ja kun uudistetaan yhteensä 300 pykälää ja hallituksen esitys on yli 900 sivua, ei ole yllättävää, että aikataulut ovat viivästyneet. Pelkästään lain tarkastaminen vie aikaa, kertoo tilaisuuteen puhumaan saapunut asianajaja Mika Pohjonen Hannes Snellman asianajajatoimistosta.
Vaikka uusi hankintalaki astuu voimaan vasta vuoden lopussa niin jo 18.4. direktiivin mukaisia muutoksia ja kiristyksiä täytyy alkaa noudattamaan.
– Siirtymävaihe on haastava siinäkin mielessä, että vuoden loppuun asti joudumme soveltamaan ainoastaan nykylainsäädäntöön verrattain vain tiukennuksia ja kiristyksiä. Kun uusi laki astuu voimaan, niin silloin saamme myös edut käyttöön. Ensin tulee siis sanktiot ja sitten vasta bonukset, kiteytti Pohjonen.
Muutama muukin asia on huomioitava siirtymävaiheessa. Kuten sopimusmuutokset ja tarjouspyyntöasiakirjojen sähköinen julkaiseminen.
– Sopimusmuutoksia koskevia määräyksiä on sovellettava jo vanhoihinkin sopimuksiin, vaikka kyseinen sopimus olisikin kilpailutettu jo paljon aikaisemmin kuin 18. huhtikuuta Ennen tätä päivää julkaistuista kilpailutuksista sovelletaan vanhaa hankintalakia, kun taas 18. huhtikuuta jälkeen julkaistuissa sovelletaan tulevaa uutta lakia.
– 18.4 eteenpäin rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä on huomioitava, että sinä päivänä kun Hilmassa julkaistaan hankintailmoitus, niin myös tarjouspyyntöasiakirjojen tulee olla sähköisesti kaikkien saatavilla.
– Neuvottelumenettelyä käytettäessä tulee ensin pyytää alustavat tarjoukset joiden pohjalta voidaan aloittaa. Jos hankintayksikkö edellyttää kokonaistarjousta, niin heidän täytyy perustella miksi osatarjouksia ei sallita.
Pohjonen kertoi esityksessään myös Innovaatiokumppanuudesta uutena vaihtoehtona hankinnoissa.
– Innovaatiokumppanuuteen on suhtauduttu erittäin myönteisesti. Tähän voidaan tarttua, kun on tarkoitus kehittää uutta tavaraa, palvelua tai urakointia. Hankintayksikön ei enää tarvitse järjestää uutta tarjouskilpailua kehitystyön tuloksena tulosten hankinnasta jos hankinta tehdään mukana olleilta kumppaneilta ja menettely on etukäteen kuvattu tarjouspyynnössä.
Tulevaisuudessa hankintoja tulee myös jakaa osiin. Jos hankintayksikkö ei tee ositusta on sen kerrottava päätöstä koskevat perustelut. Tällä pyritään parantamaan Pk-yritysten asemaa, päätti Pohjonen.
Seminaarin anti oli tänäkin vuonna tuju tietopaketti tulevasta laista ja uusimmista kuulumisista hankintojen ympärillä, tilaisuudessa päästiin kuulemaan myös Hyväksi -hankkeen projektipäälikkö Niina Holapan kertomana kuinka Porin seudulla autetaan yrittäjiä innovaatioissa.Päivää olivat järjestämässä Keski-Suomen hankinta-asiamiespalvelu, Keski-Suomen Yrittäjät, Jyväskylän kaupunki sekä Jyväskylän Yliopisto ja lisäksi yhteistyössä Jykes Oy, Witas Oy, Äänesseudun Kehitys Oy, SSYP Kehitys Oy sekä Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy
