Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistys, VÄKSY, järjestää mielenkiintoisia luentoja museollaan Suolahdessa. Tuula Plattosen luento Äänekosken alueen kanteleiden historiasta kertoo, että kansallissoittimemme on soinut lähes jokaisella Äänekosken kylällä.
Merkintöjä soittajista ja kanteleen rakentajista on paljon. Tuula Plattonen on ollut vahvasti mukana edesmenneen puolisonsa Kari Dahlblomin (1955-2017) kanteleen tutkimuksissa. Äänekoskelainen Dahlblom oli soitintutkija, tietokirjailija ja mestaripelimanni, mielenkiinnon kohteenaan erityisesti kanteleperinne Keski-Suomen alueella. Hän perusti Suomen kantelemuseon Palokan Pelimannitalolle vuonna 2009 ja toimi museon hoitajana syksyyn 2015 saakka. Tutkimus- ja kirjoitustyötä hän jatkoi lähes kuolemaansa saakka.
– Karin toive siirtää Suomen kantelemuseon arvokas kokoelma ammattimuseoon toteutui osittain vuona 2012, kun päätin lahjoittaa omistukseeni jääneen osan kantelemuseon soitinkokoelmasta Pohjois-Karjalan museoon Joensuuhun. Sinne siirtyi myös Karin 40 vuoden ajalta kertynyt tutkimusmateriaali ja on tutkijoiden käytössä, Tuula Plattonen kertoo.
Keski-Suomen kantele -tietokirjan Dahlblom julkaisi vuonna 2011.
– Olin apuna kirjan kokoamisessa.
Kantele oli muotisoitin vielä 1900-luvun alussa, mutta se sai monin paikoin väistyä vintille kun radio tuli tupaan.
– Ensimmäiset merkinnät paikkakunnan kanteleesta on Sumiaisten seudulta 1860-1870 -luvuilla eläneestä 5- ja 7-kielisen kanteleen soittaja Aapraham Nekkelistä jonka kanteleet olivat yhdestä leppäpuupölkystä alta koverrettuja ja savupirtin mustaamia.
Äänekoskelaisia tunnettuja kanteleen soittajia ovat Lauri Kumpulainen, Alli Koskinen, Väinö Kauppinen ja Vilho Aravesi, Paavo Kuusela sekä tyttärensä Irma (myöh. Siistonen). Kanteletta soitti vuosien aikana useissa tilaisuuksissa myös Kari Dahlblom, usein puolisonsa Tuulan kanssa. Tänä päivänä perinnettä jatkaa varmasti jokaisen paikkakuntalaisen tuntema Olga Kolari.
– Lauri Tourunen rakensi kanteleita Kierälahdessa. Yhdeksänlapsisen perheen isä tartutti soittoinnostuksen myös tyttäreensä Helenaan. Lauri rakensi kotinsa verstaassa yli 30 kannelta
Hietamalla itse rakentamaansa suorasivuiseen kanteleeseen tarttui maanviljelijä Josef Takala. Parantalassa kannelta kuultiin Oskari Oikarisen soittamana. Sumiaisten Patasalossa kannelta soitti seppä Matti Hytönen poikansa Jussin kanssa. Sumiaisissa kanteleita rakensivat ja soittivat myös Onni Norontaus ja Martti Laurinen. Anttilan tilalla Sumiaisissa soitettiin kanteletta. Lapsista perinnettä jatkoivat ainakin Hilkka ja Aarne Kautto.
– Konginkankaan Kalaniemessä kanteleen taitajana tunnettiin Tuomaanniemen talossa soittanut Antti Colliander. Konginkankaalla kanteleentaitajana tunnettiin myös Heikki Paananen.
Opettaja Samppa Uimonen innosti Riihilahden koulussa oppilaita kanteleen soittoon.
– Siellä perustettiin jopa oma kanteleyhtye, jossa oli 6-8 soittajaa.
Kanteleella on esiintynyt myös Hilkka Virtanen, jolle aviomies, Koivistonkylän kyläkauppias Pekka Virtanen toi soittimen sodasta palatessaan.
Suolahden asemapäällikkö Rudolf Ahonius oli vahva kulttuuripersoona ja hänen luonaan kävi taiteilijoita.
– Asemarakennukseen huonekaluja suunnitellut arkkitethti Yrjö Blomstedt oli myös kulttuurivaikuttaja. Hän teki tutkimusmatkoja Karjalaan ja järjesti rajakarjalaisia kanteleensoittajia esiintymään Keski-Suomeen.
– On upeaa, että Väksyn arkistoista löytyy kuva kanteleensoittaja IIvana Shemeikasta, joka kävi Suolahdessa soittamassa vuonna 1906. Blomstedt kehotti ihmisiä rakentamaan ja soittamaan kanteleita, sillä hän epäili, että kanteleet ovat häviämässä, Plattonen sanoo.
Suolahdessa saatiin rautaisannos kanteleesta kun Sibelius-Akatemiasta valmistunut Irma Lappi-Lahtinen tuli musiikinopettajaksi Telakkakadun koulun yläasteelle ja lukioon.
– Irma tutustutti kanteleeseen kaksi sukupolvea.
Kanteleet eivät ole hävinneet Äänekosken seudulla. Kannelta on opetettu jo kauan ja opetetaan edelleen myös Ala-Keiteleen musiikkiopistossa.
– Vaikka maailma muuttuu, niin aina löytyy kanteleen soittajia, Tuula Plattonen iloitsee.
