Tuleva biotuotetehdas päästäisi lähivesiin enemmän sulfaatteja kuin Talvivaaran kaivoksen tavoittelema jätevesiputki – ja vielä luvan kanssa, ihmettelee Talouselämä-lehti nettisivuillaan.
”Siinä missä Talvivaaran havittelema purkuputki herättää kiivasta vastustusta, Metsä Groupin miljardiluokan sellutehdasprojekti Äänekoskella etenee fanfaarien soidessa”, kuvailee toimittaja Marko Erola.
Erola on laskenut viime viikolla myönnetystä ympäristöluvasta, että Äänekosken laitos laskisi vuosittain noin 36 500 tonnia sulfaattia Kuhnamoon. Talvivaaran putken päästöt jäisivät hakemuksen mukaan lopulta alle kolmannekseen tästä.
Sulfaattipäästöjen lisäksi biotuotetehdas saa kuormittaa vesistöjä raskasmetalleilla, kadmiumilla ja elohopealla monin verroin Talvivaaraa enemmän.
METSÄ GROUP on saanut vahvaa tukea sekä päättäjiltä että paikalliselta väestöltä luonnonsuojelijoita myöten. Sen sijaan lähiasukkaat jättivät Talvivaaran putkesta 500 muistutusta ja eduskunnassa hanke on tyrmätty, Talouselämä vertaa.
Verkkosivujen kommenteissa vertailua ei täysin sulatettu, sillä Talvivaaran huono maine katsottiin itse aiheutetuksi. Eivätkä Äänekoskelle sallitut enimmäispäästöt välttämättä toteudu.
”Ei liene mitään syytä pelätä etteikö Metsä Group pysyisi ympäristöluvan sallimissa rajoissa”, huomautti nimimerkki P.
Syksyllä Kajaanissa alkavassa oikeudenkäynnissä pääomistaja Pekka Perälle vaaditaan vähintään vuoden vankeusrangaistusta ”törkeästä ympäristön turmelemisesta”. Syyttäjä perää Perältä ja kolmelta muulta Talvivaaran johtajalta 13,3 miljoonan euron korvausta rikoksen tuottamasta taloudellista hyödystä, kertoo Iisalmen Sanomat.
SUHTAUTUMISEN ero selittynee myös sillä, että konkurssiin ajautunut Talvivaara uhkaa aiheuttaa veronmaksajille yli 200 miljoonan euron tappiot. Sen sijaan Äänekosken biotuotetehtaan odotetaan olevan kannattava, kestävästi työllistävä ja päästöistä huolimatta ekotaseeltaan positiivinen.
Marko Erola julkaisi äskettäin huomiota herättäneen kirjan Talvivaarasta. Siinä Erola väitti, että lähes koko Suomen media meni luontoaktivistien retkuun raportoidessaan epäonnisen kaivoksen aiheuttamista ympäristötuhoista.
Äänekosken biotuotetehdasta suitsutetaan, Talvivaaraa parjataan, ihmettelee Talouselämä.
Johtunee siitä että media ei ole tehnyt samanlaista demonia biotehtaasta, talvivaarassakaan ei ollut todellisuudessa kyse kuin yhden altaan pohjan pettämisestä, tosin sosiaalitilojen lampun palaminen siellä tarkoittaa vihreiden hihhuleiden mielestä ydinkatastrofia…
Erola harhauttaa mm. antamalla ymmärtää, että Äänekosken sellutehdashanke Keski-Suomessa olisi uusi alueelle, ja toisaalta että näitä vesiä voisi oikeasti verrata Talvivaaran pieniin ja pienen virtaaman kainalovesiin. Sellutehdaslaajennoksen ympäristölupa jopa osin kiristyy aiemmasta, vaikka tuotanto kasvaa maksimissaan lähes kolminkertaiseksi. Äänekosken Kuhnamo on osa isoa vesireittiä, jossa vedet matkaavan maan 2. suurimpaan järveen Päijänteeseen. Laimentava virtaama on Kuhnamon kohdalla keskimäärin toistasataa kuutiometrä sekunnissa. Lisäksi Kuhnamon pohja on jo kymmeniä vuosia toimineen sellutehtaan ja muun teollisuuden sekä asutuskeskusten jäljiltä valmiiksi huononlaisessa kunnossa.
Juhani Paavola
Noista kainalovesistä puheenollen: Äänekoskella keskivirtaama on alle 50 m3/s. Nuasjärvi on 15 kertaa isompi kuin Kuhnamo ja Kajaanin Koivukosken virtaama on n. 110 m3/s. Kuhnamon jälkeen saastuvat pienet Vatianjärvi, Saraavesi ja Leppävesi ennekuin päästään Päijänteeseen. Nuasjärvi laskee suoraan Suomen suurimpaan järveen Oulujärveen ja siitä jokiuomaa pitkin Pohjanlahteen.
Virtaamasta Äänekoskella ja alempana on hieman erilaisia tietoja. Esimerkiksi sellutehtaan ympäristöluvassa 2006 mainitaan keskivirtaamaksi Keiteleestä 53 m3/s ja Kuhnamon luoteispäähän laskevan Saarijärven reitiltä 30 m3/s (eräässä muussa lähteestä määrä mainitaan tuplaksi). Alempana Äki-Viki-reitillä Konneveden reitiltä mukaan tulee 56 m3/s. Näistä siis yhteensä 139 m3/s, plus lisälirut.
Oulujärvi ei ole Suomen suurin, vaan Saimaa. Inari ja Päijänne ovat vuodenajasta riippuen Suomen toiseksi suurimmat järvet. Oulujärvi on Suomen viidenneksi suurin järvi.
Talvivaarassa riesana ovat mm. uraanipitoiset vedet, ja se ettei laitos ole pysynyt ympäristölupien rajoissa. Pelko suunnitellun Nuasjärven röörin lupien pitävyydestä siis on vähintään ymmärrettävä.