Kehitys kehittyy edelleen myös paperin- ja kartonginvalmistuksessa. Filosofian maisterin Jarmo Koukon väitöskirjatutkimus antaa ymmärtää, että tuotantolinjan tehokkuutta on mahdollista lisätä.
Kouko esittää väitöksessään puristinkuivan paperin lujuusominaisuuksiin liittyviä tutkimustuloksia, joissa on huomioitu mm. kosteuspitoisuuden, lämpötilan ja kuituraaka-aineen vaikutus valmistusprosessin tehokkuuteen. Vastaavia tuloksia on esitetty aiemmin varsin vähän, koska luotettavia mittausmenetelmiä ei ole ollut käytettävissä. Eräs työn keskeinen osa-alue onkin ollut puristinkuivan paperin tutkimukseen soveltuvien mittausmenetelmien kehittäminen ja perinteisempien analyysimenetelmien soveltaminen.
Kosteuspitoisuus vaikuttaa voimakkaasti paperin lujuusominaisuuksiin. Paperinkoneelle pumpataan nestemäinen kuituseos, jossa on vettä yli 99 %. Valmiissa paperissa vettä on tyypillisesti muutamia prosentteja. Paperikoneen eräs tärkein tehtävä onkin erottaa vesi ja kuituseos toisistaan. Paperin valmistusprosessin kannalta paperin lujuus on kriittinen sen jälkeen, kun vettä ei voida poistaa enää mekaanisella puristuksella. Tällöin puristinkuivan paperin kosteuspitoisuus on noin 50 %.
Tärkeimpinä tuloksina mainittakoon, että paperin kosteuspitoisuuden ollessa noin 50 %, pitkäkuitusellu ei välttämättä aina paranna mekaanista massaa sisältävien paperirainojen lujuusominaisuuksia, kuten perinteisesti ajatellaan. Työssä on tutkittu nopeasti muuttuvan lämpötilan vaikutusta paperirainan kireyden hallintaan paperikoneella sekä paperikoneella tehtävien nopeiden venytysten vaikutusta paperin lujuusominaisuuksiin. Tulokset antavat uutta tietoa paperirainan kireystilaan vaikuttavien olosuhteiden voimakkuudesta ja niiden hallinnasta.
Tutkimustuloksia voidaan soveltaa teollisuudessa paperin ja kartongin valmistuksessa. Tulosten avulla on mahdollista parantaa tuotantolinjan tehokkuutta, joko muuttamalla käytettävän raaka-aineyhdistelmän ominaisuuksia raaka-ainekustannukset huomioiden ja muuttamalla paperikoneen ajotapaa niin, että painopaperin ominaisuudet ovat jälkikäsittelyn sekä painokoneen ajettavuuden kannalta paremmat.
Kouko on suorittanut ylioppilastutkinnon 1995 Voionmaan lukiossa Jyväskylässä ja hän valmistui filosofian maisteriksi 2001 Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan soveltava fysiikka. Sen jälkeen Kouko on työskennellyt VTT:llä Jyväskylässä tutkijana.
Koukon soveltavan fysiikan alan väitöskirja ”Effects of Heating, Drying And Straining on the Relaxation and Tensile Properties of Wet Paper” tarkastetaan keskiviikkona 10. joulukuuta kello 12 Ylistönrinteellä. Vastaväittäjänä toimii professori Jouni Paltakari (Aalto-yliopisto, Espoo) ja kustoksena toimii professori Markku Kataja (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
