Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdisty Väksy avaa uuden museon ovet sunnuntaina 4.12. Kävimme kurkistamassa näyttelyyn yhdessä yhteistyökumppaneiden ja ahkerien talkoolaisten kanssa.
Näyttelyn ja kokonaan uuden museon avasi Väksyn puheenjohtaja Satu Auvinen. Muutto Asemakadun koulun kellarista päivänvaloon ei ollut pikku juttu, ja talkootunteja on kertynyt satoja ellei tuhansia.
– Olemme todella iloisia näistä uusista tiloista. Pidimme huhtikuun lopulla ensimmäisen hallituksen kokouksen näissä tiloissa ja samalla aloimme suunnitella uutta. Uunituore vuokrasopimus kaupungin kanssa aiheutti riemua ja iloa, Auvinen muistelee.
Ennen kuin uuteen päästiin, täytyi vanhassa tehdä töitä oikein urakalla. Yli 3000 esinettä puhdistettiin ja siirrettiin varastoon. Oma työnsä oli myös arkiston lajittelussa sekä pakkauksessa. Uusi arkisto saatiin Äänekosken tehtaan vanhalta palosasemalta ja kaupunki on luvannut Suojarinteen alueelta turvallista varastotilaa museon tavaroille.
– Kiitos hyvälle talkooporukalle ja kiitos Leader Viisarille, josta on saatu hyviä neuvoja, tukea ja rahallista apua, jotta saatiin palkattua museosuunnittelija, Lassi Lintunen. On purettu väliseiniä, rakennettu hyllyjä tehty pientä pintaremonttia, ommeltu verhoja ja suunniteltu uutta näyttelyä. Intoa ja ideoita on riittänyt.
Lintunen tuli mukaan maaliskuussa ja on perehtynyt asiasisältöön itsenäisesti sekä Väksyn aktiivien kanssa.
– Valokuvien kokoaminen näytöille on vaatinut oman panoksensa. Ja koska tavaraa on paljon, on pitänyt miettiä tarkkaan mitä tuodaan esille, Auvinen kertoo.
Kun lähdetään liikkeelle tyhjästä on miettimistä riittänyt. Museon lyhyen historian kerrannut Satu Auvinen kertoo, että tällä päivämäärällä alkaa museon uusi historia.
– Olemme tosi onnellisia että ollaan päästy tähän vaiheeseen. Nyt ollaan saatu kaupunkiin pieni, tarinallinen museo joka myös edesauttaa yhteisöllisiä kokoontumisia, Satu Auvinen kiitteli.
Timo Enäkoski kiittää kaupunkia.
– Kiitos tähänastisesta Äänekosken kaupungille. Iso kiitos myös kymmenhenkiselle talkooväelle, joka on syksyn aikana joka tiistai ja torstai tullut tuntien ajaksi tänne täysin pyyteettömästi avittamaan museon valmistumista. Kevät meni vanhalla museolla, se on oma lukunsa. Jos totta puhutaan, niin emme olisi osanneet aavistaa, että tämä vie meiltä näin paljon aikaa, Enäkoski naurahtaa.
– Ilo on kaupungin puolella, sillä vapaaehtoistyö on monen asian a ja o. Kiitoksia teille tästä suuresta ja arvokkaasta työstä, kaupunginjohtaja Matti Tuononen kiitteli.
Tuononen sanoo, että museo on ilmiöteko, joita kaupungissa nyt tehdään. Hän on käynyt katsomassa museon valmistumista projektin edetessä.
– Meillä oli tarkoitus aktivoida ihmisiä, mutta nämä henkilöt ovat kyllä aivan itseohjautuvia. Kaupunki mahdollisti tilat, ja Väksyn aktiivit ovat tehneet työt sataprosenttisesti itse. Minusta tämä on upea tila, jossa saa nyt silmäyksen tämän alueen historiassa ja digitaalisuus täydentää kokonaisuutta hienosti. Eihän tästä voi olla kuin ylpeä, Tuononen sanoo.
Enäkoski tykkää tilasta, johon museo synnytettiin. Tila antoi tietyt raamit ja niiden sisällä on touhua sekä miettimistä riittänyt.
– Jos jotain jännitin, niin ahtautta. Satu piti huolen, että esteettömyys säilyy ja ettei joka paikkaan laiteta kaikkea mitä löytyy, Enäkoski sanoo.
Suuret näytöt, joita on kolme, on etu jota voidaan hyödyntää nopeastikin.
– Näille saadaan sata kuvaa hetkessä. Tänne on tulossa myös ”tolppia” joihin tulee pikkukuvien sarjoja jotka käsittelevät eri teemoja.
Museon seinällä kulkee valaiseva aikajana, josta saa yhdellä silmäyksellä käsityksen kuinka vanhan Äänekosken alue on kehittynyt ja mennyt eteenpäin.
– Vedettiin leveällä pensselillä, eikä janalta löydy ihan jokaista tapahtumaa, Lintunen sanoo.
Enäkoskelle museon mielenkiintoisin esine, nurkka tai tarina ei ole vielä hahmottunut.
– Äkkiä sanottuna Rudolf Ahoniuksesta kertova nurkka on paikallishistorian kannalta tärkeä aihe. Se nostaa Suolahtea ja näkemystä miten erilaista meininkiä aseman seudulla elettiin. Ihmisillä oli töitä ja kulttuuri toi ison ja lisän elämään, ja elokuvat toi maailmankulttuurin tänne, Enäkoski muistuttaa.
Museon paikka on Suolahdessa, vaikka siitä vääntöä käytiinkin.
– Väksyn hallitus teki päätöksen jo 15 vuotta sitten, että Suolahteen tarvitaan museo. Silloin Äänekoskella oli kaksi museota ja nyt siellä on yksi ja toinen rakenteilla, Enäkoski sanoo.
Satu Auvisen isä, Heikki Noronen, on yksi Väksyn perustajista ja voimakas kotiseutuvaikuttaja Suolahdessa. Mitähän se isä-Heikki nyt tuumasi tyttärensä touhuista?
– Kyllä mä luulen, että isä myhäilee nyt tuolla jossakin aika muikeasti. Itselläni on hyvä fiilis siitä, että saatiin nostettua kellarista tämä edellisen sukupolven tekemä työ päivänvaloon. Täältä löytyy keskeinen osa meidän historiaa, Satu Auvinen huokaisee.
Museon avaus jännitti museosuunnittelija Lassi Lintusta.
– Kun tulin tänne ensimmäisen kerran, niin ensisilmäyksellä saatu ajatus ja visio vastaa hyvin pitkälle lopputulosta. Voi olla, että tästä tuli jopa hienompi!
Väksyn museo on avoinna su 4.12.2022 kl 13-17. Liput 5€ / 3€ / alle 15-v. ilmaiseksi. Paikalla on Väksyn hallitus ja museosuunnittelija Lassi Lintunen
Museo avoinna osoitteessa Katvelankatu 11, Suolahti
to 8.12. klo 15–19,
su 11.12 klo 13–17
to 15.12 klo 15-19
Taiteilija Ari Liimatainen teki museolle mittatilausteoksen.
Elokuva toi kokonaisen maailman ihmisten tietoisuuteen.
Kun rautatie ylsi Suolahteen, se toi tullessaan teollisuutta ja liike-elämää ja tietenkin asukkaita. Tähän ajanjaksoon löytyy paljon esineistöä ja tarinoita.
