Tuoreen työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuaan.
Katsauksen mukaan tammikuun lopussa Suomessa oli 368 100 työtöntä työnhakijaa. Heistä 121 700 oli pitkäaikaistyöttömiä, mikä on 19 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Pitkittyvä työttömyys on vakava yhteiskunnallinen ongelma, josta istuva hallitus ei ole saamassa otetta kovista tavoitteistaan huolimatta. Hallituksen kirjattuna tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja lisätä työllisten määrää 110 000 henkilöllä hallituskauden aikana. Vuonna 2016 se tavoittelee vaikeasti työllistyvien määrän supistamista yli 14 500 henkilöllä.
– On vaikea nähdä, miten hallitus pääsisi näihin tavoitteisiin, kun se työttömyyden kasvaessa leikkaa työllisyyspalveluiden määrärahoja, sanoo Valtakunnallisen työpajayhdistyksen (TPY) toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker.
Tänä vuonna työvoimapalveluita tarjotaan hallituksen arvion mukaan yli 12 000 henkilötyövuotta vähemmän kuin viime vuonna.
– Keskimääräinen pudotus palkkatuetussa työssä on 17 prosenttia, työkokeiluissa 22 prosenttia sekä työvoimakoulutuksessa 16 prosenttia, Ahonen-Walker muistuttaa.
Työvoimapalveluiden kokonaissaatavuus on heikentynyt viime vuosina voimakkaasti ja lisäksi työvoimapalveluissa on tapahtunut rakenteellisia muutoksia. Merkittävimpänä muutoksena on työllistettyjen määrän pieneneminen samalla kun palkattomiin toimenpiteisiin osallistuvien määrä on merkittävästi kasvanut. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksenmukaan tukityöllistettyjen jatkosijoittuminen avoimille työmarkkinoille on ollut yli kolme kertaa yleisempää verrattuna palkattomiin toimenpiteisiin.
–Ihmisille pitää tarjota välityömarkkinoilla sellaisia toimenpiteitä, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla heidän työelämäpolkujaan. Kuntouttavalle työtoiminnalle on tarvetta, mutta sillä ei saa korvata puuttuvia työllistämismäärärahoja, kuten nyt näyttää tapahtuvan, toteaa Ahonen-Walker.
Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa on 7 000 ihmistä vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön (TVY) puheenjohtaja Jukka Haapakoski on erittäin huolestunut työttömyyden kasvun ja työllisyyspalveluiden vähenemisen välisestä ristiriidasta.
–Vaikuttaa siltä, että hallitus on nostanut kätensä pystyyn pitkittyneen työttömyyden edessä – työllisyysmäärärahojen lisäämisellä voitaisiin kuitenkin tarjota monelle työpaikka tai muu työllisyyttä edistävä palvelu, näkee Haapakoski.
TPY ja TVY vaativat hallitukselta toimenpiteitä vuoden ensimmäisessä lisäbudjetissa. Hallituksen on vastattava työttömyyskriisiin, ja korotettava työllisyysmäärärahoja. Järjestöt vaativat erityisesti palkkatukimäärärahojen lisäämistä. Nykytilanteessa lisämäärärahan tarve on järjestöjen mukaan yli 100 miljoonaa euroa.
– Työllisyysmäärärahojen lisääminen on kannattava investointi tulevaisuuteen. Jo tuhannen ihmisen pysyvä syrjäytyminen työmarkkinoilta tarkoittaa vuositasolla 20–40 miljoonan euron BKT:n menetystä. Nyt syrjäytymisvaarassa on kymmeniä tuhansia ihmisiä, Haapakoski muistuttaa.
