Uusi valtuusto on varsin keskusteleva. Paljon puhetta, mutta maanantaisen kokouksen ajatusten vaihdot eivät aiheuttaneet toimenpiteitä, jotka olisivat johtaneet äänestykseen asti. Kokouksessa puhuttiin paljon, muun muassa Kivilahden ranta-asemakaava sai valtuutettujen sanaisen arkun sykkimään.
– Kaavaa on valmisteltu pitkään, mutta muutama kohta mietityttää. Alue on lähellä Suolahden keskustaa ja tehdään ranta-asemakaavaa alueelle, joka voisi olla potentiaalinen asemakaava-alue. Onko alueelle järkevää kaavoittaa loma-asuntotontteja, joiden vastarannalla on teollisuutta. Onko tämä järkevää, koska me tarvitsemme tasamaatontteja rannalle, jotka houkuttelisivat asukkaita tänne. Viimeiset väkilukutilastot eivät ole sen suuntaiset kuin meidän strategioissa on määrätty, Leila Lindell miettii.
– Ranta-asemakaava on maanomistajan kaava ja seurakunta on suurimpana maanomistajana tämän hakemuksen tehnyt. Kaavan laatimista ohjaa yleiskaava, ja meillä on voimassa Suolahden osayleiskaava, eikä siinä kaavassa aluetta ole asumiseen osoitettu. Jos olisi haluttu tehdä omarantainen asemakaava olisi ensin jouduttu muuttamaan asemakaavaa, kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen vastaa.
– Jos päärakennus on 35 neliöinen, niin ei sitä voi päärakennukseksi kutsua, vaan saunamökiksi korkeintaan. Loma-asuntojen rakennusoikeus on niukka ja meillä siirtolapuutarha tuottaa jo tällaista mökkituotantoa. Voisiko vielä harkita, sillä mahdolliset ostajat voisivat haluta isompaa ratkaisua, Laura-Liisa Hyytiäinen toivoi.
– Tässä on haettu perinteisen siirtolapuutarhan ja lomamökin välimuotoa. Tämä osoittaa sen, että me olemme täällä Äänekoskella luovia, kun keksimme tämäntyyppisiä uusia asumismahdollisuuksia. Rakennusoikeus on tehty tarkoituksella varsin pieneksi, jotta tontin hinta ei nousisi kovin suureksi, Kinnunen kuittaa.
– Me tarvitsemme asukkaita kipeämmin kuin loma-asukkaita. Kysynkin nyt, kuinka monta omarantaista tonttia meillä on tarjolla omakotirakentamiseen, kysyy Tommi Lunttila.
– Niitä on kunnalla hyvin rajoitettu määrä, yksityisiltä rantatontteja löytyy, mutta ne eivät ole myynnissä. Kyllä Äänekosken kaavoitus tekee omarantaisia tontteja huomattavasti enemmän kuin naapurikunnat keskimäärin. Tontteja ei vaan tule tarjolle kovin usein. Kaikki ei ole kaavoituksen syytä, ei esimerkiksi se, että tänne ei saada asukkaita, Kinnunen kuittaa.
Myös rantojen tiukka asuttaminen taajamissa sekä valtuuston päättämättömyys tuotiin varsin vilkkaaksi äityneessä keskustelussa esiin. Liito-oraviltakaan ei vältytty. Keskustapuolueen riveistä kuultiin useampiakin puheenvuoroja rakennusoikeuden pienuudesta. Vaneritehtaan läheisyyttä ei pidetty parhaana mahdollisena lomaidyllin luojana. Soraäänien joukkoon mahtui myös kaavaehdotukseen tyytyväisiä valtuutettuja.
– Eiköhän nyt vaan päätetä tämä asia, jotta päästää eteenpäin, Keijo Kainu puuskahtaa.
Hallitus toi ranta-asemakaavaehdotuksen yksimielisesti valtuuston päätettäväksi. Puolituntisen keskustelun jälkeen kopsahti puheenjohtajan nuija ja ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaavaa on pompoteltu jo vuoden verran välillä tekninen lautakunta-hallitus. Hallituspöydän äärellä asiaa on mietitty jo viidesti.
Lue koko prosessi: http://post.aanekoski.fi/uusidyna/kokous/2013850-3.HTM
