Ravustuskausi on parhaimmillaan, mutta rapuja ei ole Suojärvestä nostettu. Hyvin rapuisana järvenä tunnettu Suojärvi on nyt ehtynyt.
Suojärven rannalla asuva ÄKSän päätoimittaja Marjo Steffansson tietää rapukadosta. Kymmenen vuotta järvestä rapuja pyytäneenä hän sanoo aavistaneensa jo pahinta ennen ravustuskauden alkua.
– Katiskaan on yleensä muutamia rapuja kömpinyt, mutta koko kesänä ei rapuja ole kuitenkaan näkynyt. Kun ravustuskausi alkoi, laitoin merrat järveen, eikä ensimmäistäkään rapua tullut saaliiksi. Se on hyvin erikoista, ja siitä voi vetää omat johtopäätöksensä: rapurutto on vienyt ravut.
ÄKSän saamien tietojen mukaan myös 1970-luvulla on rutto vienyt ravut järvestä. Tarina kertoo, kuinka Konnevedeltä tullut ravustaja oli tuonut mukanaan saastuneet merrat. Tuho oli varma.
Jotta rapukanta saadaan elpymään on rapuja istutettava uudelleen.
– Kallis paukku kalastuskunnalle, arvelen, Steffansson sanoo.
Rapuja vuosia pyytänyt rannan asukas Jari Möller on harmissaan ja vahvistaa Steffanssonin havainnon.
– Rutto mikä rutto, kyllä harmittaa ja oikein kunnolla, Möller sanoo.
Onko rutto iskenyt huolimattomuudesta tai välinpitämättömyydestä johtuen, sitä ei voi tietää. Rapujen pyyntiin käytettävät syötit pitää olla joko järvestä josta pyydetään, tai pakastimen kautta syötiksi tulleita. Myös mertojen täytyy olla puhtaat. Järvestä toiseen ei saa ravustaa ilman, että mertoja keittää tai pakastaa.
Paadentaipaleen osakaskunnan puheenjohtaja Pentti Kautto ei ollut tietoinen rapukannan kadosta.
– Onpa huono uutinen, Kautto harmittelee.
Rapukannan elpymiseen uudelleen istutuksen jälkeen voi mennä jopa viisi vuotta.
