Tutkimuksissa on havaittu 81 diantamoeba fargilis positiivista näytettä ja 288 negatiivista tulosta. Näytelähetteen on hakenut noin 500 henkilöä. Tutkituissa näytteissä ei ole havaittu muita tähän tapaukseen yhdistettäviä taudin aiheuttajia.
Saastumisalueen verkostoveden ja laitteistojen tutkiminen jatkuu suunnitelmien mukaisesti. Verkostovesitutkimusten mikrobitulokset ovat olleet puhtaita. Veden kloorausta jatketaan Parantalan alueella suunnitellusti.
Veden keittokehotus jatkuu Kolunpohjantienhaarasta Hietama Parantala suuntaan olevalla alueella.
Puhutaan puhtaan veden puolesta sitten vasta kun on pakko
Siirrytään ajanlaskussa taaksepäin, eletään vaikkapa 1900-luvun alkuvuosissa, ajatellaan miten silloin asiat saattoikaan olla eri tavalla, siten ajatellen tulemme paremmin huomaamaan, mitä on kehitys tuonut edistyksellisyyttä tultaessa 2000 tuhat luvulle.
Nyt olemme kyläkuntakierroksella, pappi ja nimismies istuvat kirkkoreessä vällyjen alla, pappilan renkipoika istuu keulilla, pidellen huolettomasti koirankarvarukkasissa ohjasperiä, kuunnellen, vain toisella korvalla, että mitä vällyjen alla istuvat, nuo parempiosaiset puhelee. Pakkasta on 30 kymmentä astetta, ei kuitenkaan se haittaa, kun on kerrankin alkanut sovitun mukainen tutustuminen taloihin ja monenlaisiin mökkipahasiin.
Siellä kun kiertelette, teidän tulee kiinnittää erityistä huomiota, että miten oikein, ne pappilan torpparit siellä peräpohjalla pappilan metsämaita hoitaa, näin saattoi papin rouva huudahtaa vanhan pappilan ulkorapulla, vähää ennen papin ja nimismiehen tutustumiskierrokselle lähtöä.
Jos tarkastuskierrokselle lähteneet tulivatkin kohdanneeksi jonkinlaisia epäkohtia, niin sellaisten epäkohtien poistaminen riippui aika monessa tapauksessa paljolti ja ilmeisesti talon isäntäväestä, etenkin emännistä, samalla tavalla kuin nykyisin terveyslautakuntien olisi syytä ulottaa silmät, ei vain suurpiirteisyytenä, erikoisesti sinne mitä ovatkaan entisaikoina tuo pappi ja nimismies takapihatarkastusreissuilla tulleet havainneeksi.
Siinä se renkipoika istui hiljaa, kuunteli mitä vällyjen alla istuvat jutteli. Useissa paikoissa tulimme huomanneeksi pihamaalla sameita vesilätäköitä, erikoisesti niitä näytti olevan rakennusten seinävierillä, eikä käyttövesikaivon valuma-alueillakaan oltu mitenkään huomioitu, että vedellä on pyrkimys mennä alamäkeen ja niin sitten olikin kuin selviönä monessa paikassa, että käyttövesikaivo saattoi olla lantaläjäkompostin, taikka navettatallin takana, ja vielä mikä pahinta, tuon kaivon ympärillä oleva maa oli painunut kovasti kuopalle.
Siinä sitä näimme pahanhajuisen kukkapenkin karjanlannalla hyvin höystettynä, silloin tapasimme ulko-oven pielessä, aivan samalla tavalla haisevia kuin nykyisinkin on, oikein pussiin pakattua haju eksoottista kanankakkaa, rakeiden ominaisuushaju on tuomassa vivahteensa pihapiirin jokaisen kolkan ilmanalaan, sitä tuoksuvivahdetta voidaan nykyisinkin aistia seurakuntien hautausmailla nurmikko kukkaistutuksilla, samoin kuin kaupungissa katuvierien ruusupensasto on nykymuotona esiin tuonut kanalantaisen kesätuoksun, sellaisen minkä voi turisti tulla kesähelteellä tuntemaan.
Erikoisesti, vielä 1800-luvun lopulla monet tarttuvat kulkutaudit olivat kuin jokapäiväisyyttä, erikoisesti ripuli jätti haitta-aineet (myrkyt), niin ihmisistä, samoin kuin eläimistäkin niiden erittämiin ulosteisiin, kunnes tultiin pikkuhiljaa ymmärtämään ja lopulta jopa huomanneeksi, miten nuo hyvät tarttuma-aineet löytyivätkään parhaiten niissä olosuhteissa, missä pesii likaa ja siihen yhdistynyt kosteus.
Vuosisatainen asuintalojen rakennustaito ja kirvesmiesten viisaus neuvoi toisin kuin nykyrakentajia, silloinen aikakausi ja vanhain oppi neuvoi, jos hirsitalon rakennat mäelle, riittävän korkealle kivijalalle, käytät hirsivaraukseen vain karhunsammalta, siten tulet huomanneeksi, tulet asumaan terveellisemmässä ilmanalassa ja siten asuintalosi voi hyvin pitkälle vuosisadasta toiseen.
Niin ihmisen kuin eläintenkin ulosteiden ja monenlaisten yskösten joutuessa jollakin tavalla valumaan juomaveteen, tai muulla tavoin terveitten ilmoille, niin sieltä kautta, etenkin missä on likavesi lätäköitä, kaivo tai muunlainen käyttöveden ottopaikka lähellä, (luonnonlähteet tai jokin vastaava) niin etenkin maaseudulla lantaläjäkäymälät, navetta tai vastaava, ei silloin sovellu samaan maisemaan, sillä ei mene kauan kun saa käytännössä havaita, etteikö ajatukseen hiivi, tulenkohan jo piankin juoneeksi veden mukana jonkinlaisia taudin aiheuttajia.
Samoin niitä monenlaisia haitta aineita tietämättä ja huomaamatta tulee kuljettaneeksi sisätiloihin jalkineissaan, siksi olisikin hyvä kiinnittää huomio, olenko tullut huolehtineeksi kengänpohjien pesusta, sillä kenkien jokapäiväinen hoito onkin jo sellainen, liian vähän huomiolle jäänyt asia, etenkin silloin kun paljon kuljetaan katu ja kyläraitilla.
Jos tahdotaan maaseudulla suojella vedenottopaikkoja, suojele niitä kuin silmäterääsi, sillä puhtaasta vedestä tulee pian aikoihin Suomessakin olemaan puute ja jos menet ostamaan liikepaikasta vettä, siitä tulet maksamaan kalliisti, jos luulet siten eläväsi ostovedellä terveesti, tulisi muistaa, ettei kemikaali puhdiste pullovedet ole aina pitkäkestoisessa käytössä parhaita terveyden ylläpitäjiä.
Ei pitäisi vähätellä tiedostettua, tuota vielä hetken aikaa tiedostamatonta ongelmaa, sitä mikä kuitenkin hyvin tarkkaan tullaan tietämään suurena tulevaisuusongelmana, että mitä onkaan tuo suurenluokan maanteiden suolaus, mitä se on saanut aikaan puhtaan veden saatavuuteen suhteen, miten siihen on ollut vaikuttamassa ihmisten viisaus, silloin kun eivät aikoinaan ole uskoneet, mitä hulvaton kemikaalisuolaus saa luonnon kiertokulussa aikaan, kysytään sitten joskus tulevaisuudessa, mitä mahtaa maksaa teillä puhdasvesipullo kun pitäisi kahvit keittää.
Hoida maaseudulla, turistiseurueiden aikaan paremmin huusssin ympäristöä, älä käytä muitakaan ympäristöalueita tarpeiden tyhjennyspaikkoina, äläkä anna turistienkaan sitä tehdä – varusta sellaiset paikat asianmukaisesti, siten ettei sieltä löydy sellaista käymälää, mistä ei olisi pidetty asiaan kuuluvaa huolta, sillä siellä missä viihtyy kesäisin kärpäset, ne samat voi käydä kanssasi samassa ruokapöydässä samalla lautasella.
Kesällä ulkokäymälöiden hoitamattomuus on terveyshoidollisesti, vielä nykyäänkin, sellaista entisaikaisuuteen liittyvää holtitonta kulkutautiaikaa. Entisaikoina piti huolehtia, että ulosteet, eritteet ja yskökset ei saanut näkyä nurkkapielissä, ne piti viedä jonnekin syrjäiseen paikkaan, peittää kuoppaan ja ripotella maata päälle, tuleeko nykyisin tuota entisaikaisuuden sääntöä noudattaa, ei tule, ainakaan kaupungissa se ei ole käytäntö, kun siellä on monenlaista limppiä ja niitä on siksi vaikeaa poistaakin katukiveyksiltä.
Nyt sitten kun saadaan tulevana kesänä kesäpaikkojen kompostikäymälät kuntoon, tulee aikaa ajatella – miten hoidetaan rantoja ja vesistöjä, silloin kun siellä moottoriveneet pörrää, kyyditen huolettomia turistia, miten silloin paikalliset kuin muualta tulleet kantavat vastuullisesti huolta kun sotkevat vesiä, miten likaantuvia vesistöjä hoidetaan, niitä mitkä ovat epäpuhtauksilla kuormittuneet.
Heikki Penttinen, Äänekoski
Luonnossa –
niin kuin muussakin elollisessa ihminen mukaan lukien, saasteet lisääntyy siten, että joku aine häviää ja korvauksena haitallisia tulee tilalle, sen seurauksena kovin monet lajit kuolee kun niiden elämisolosuhteet huononee.
Nyt ihmetellään –
miksi syöpäsairaudet lisääntyy hallitsemattomiksi, samalla luonnollisena pidetään kun monia eläinlajeja kuolee, miksi ei huomata, että miten huonosti tai miten hyvin on hallinnassa niin ilmasto, samoin kuin maaperätilanteet, erikoisesti sen osalta, että siellä ihminenkin hyvin eläisi.
Ihminenkin –
saa terveellisen elinvoimansa sellaisesta luonnosta ja sen tuotteista minkälaisia luonnon tasapainotusprosessi pystyy tuottamaan, siihen sanoen: ihmisen kädessä on vain hänen itsensä, ei luonnon ja siellä olevien hoidon monimuotoisuudesta huolehtiva maailmankuva.
Mitä ihminen luonnossa tekee –
siellä se elää vain niistä tuotteista mitä tulee käyttäneeksi, elikkä hän käyttää luonnontuotteita, joiden haitallisuus on suorassa yhteydessä sairaalloisuuteen, näin ollen – jos ihmiset elää yksinomaan hällä väliä – miten vain – siten he siellä voivat – altistuen yhä herkemmin erilaisille sairauksille.
HP:nen Ä:ki