Kartano Kievarilla järjestettiin perjantaina teidotustilaisuus koskien Parantala-Honkolan vesiosuuskunnan alueen vesikriisiä.
Paikalla kansalaisten kysymyksiin vastasivat Äänekosken Energian toimitusjohtaja Maarit Herranen, Laukaan ympäristötoimenjohtaja Jukka Lappalainen, Äänekosken Terveyskeskuksen apulaisylilääkäri Marju Tammelin sekä vesihuolto- ja putkistoasiantuntija Tapio Tolvanen.
Tilaisuudessa keskusteltiin tiukkaan sävyyn vesijohtoverkon toiminnasta, putkirikosta, kloorauksen laajuudesta ja veden aiheuttamista oireista. Viranomaiset pyysivät, että korvausvaatimuksista keskustellaan vasta kun poikkeustila alueella on ohi.
Yksi mieltä askarruttavista kysymyksista koski vedenkeittokehoitteen julkistamista. Miksi vedenkeittokehoitetta ei annettu heti kun terveystarkastaja sai tiedon ensimmäisestä sairastuneesta lauantai-iltana?
– Haluttiin odottaa, että on olemassa selvä epäily, että syy on vedessä. Tähän liittyi myös tieto siitä, että veden samentuminen on alueella yleistä. Terveystarkastaja oli myös ollut paikalla seuraamassa putkirikon korjaamista. Ei voitu olettaa, että paine aiheuttaa saastumisen tällä tavalla välillisesti, Lappalainen selvittää.
Herranen kertoi Äänekoskea vaivaavasta vesipulasta, joka ajoittain aiheuttaa paineen vaihtelua Äänekosken alueen vesijohtoverkossa. Tilanne paranee kunhan Syvälahden uusi vedenottamo saadaan käynnistettyä.
– Paineen vaihtelu aiheuttaa veden samentumista hyvin usein Äänekoskella. Vesi on siinäkin tapauksessa juomakelpoista, Herranen sanoo.
Vedenkeittokehoite on Parantalassa, Hietamalla ja Honkolassa voimassa siihen asti, että alueelta saadaan kolme puhdasta vesinäytettä peräkkäin. Epidemiaa käsitellään monialaisessa epidemiatyöryhmässä joka kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 24. lokakuuta.
Vesikriisin tiedottaminen sai myös yleisöltä sapiskaa. Tieto vedenkeittokehoitteesta kulki vesiosuuskuntien ja Äänekosken energian asiakkaille netin, facebookin ja paperitiedotteiden kautta. Yleisö kaipasi tiedottamista tekstiviestein.
– Meillä ei ollut käytössämme tekstiviestijakelua sunnuntaina. Nyt sellainen on käytössä ja käytämme sitä tiedottaaksemme muun muassa veden kloorauksesta, Herranen sanoo.
– Tiedottaminen tällaisessa tilanteessa on haastavaa. Varmasti tämän jälkeen osataan toimia paremmin, kun asioita käydään vielä yhdessä läpi, Tolvanen sanoo.
–Meillä on tässä monia toimijoita joiden kanssa olemme joutuneet yhtenäistämään tietoja ja käytäntöjä. Varautumissuunnitelmat on olemassa, mutta se on pitänyt sovittaa yhteen, Herranen sanoo.
Perjantai-iltaan mennessä terveyskeskukseen oli tullut tapauksen tiimoilta 80 yhteydenottoa. Hoitajan vastaanotolla on käynyt 22 henkilöä, lääkärille on joutunut 11 henkilöä, kolme henkeä on saanut nesteytyshoitoa ja kaksi henkilöä on otettu hoittoon vuodeosastolle.
– Olemme konsultoineen keskussairaalan infektiolääkäriä ja THL tietää tapauksesta, Tammelin kertoo.
– Tämä on vuoden suurin vesi- tai elintarvikeperäinen epidemia koko Suomessa, Lappalainen sanoo.
Kaikki eivät olleet yhtä pettyneitä viranomaisten toimintaan.
– Uskon, että kaikki prosessissa mukana olleet ovat tehneet parhaansa alusta alkaen. Ja varmasti asiaa käydään vielä läpi, ettei virheitä tehtäisi uudelleen, paikalla ollut herrasmies toteaa.
Useilla henkilöillä on takana rajua sairastelua ja epätietoisuutta, eikä tilanne ole juuri helpottanut. Monien mielissä kytee myös pelkoa siitä, ettei asia ole vieläkään ohi.
–Miten luottamus palautetaan? eräs kysyy.
Uusi tiedotustilaisuus järjestetään todennäköisesti kun poikkeustila on ohi.
