Osakaskuntien yhdistyminen tehostaisi kalastonhoitoa. Äänekosken satamasta avautuu Keiteleelle näkymä neljän osakaskunnan alueille, joiden yhdistämiseksi on käynnistetty hanke.
Neljä aivan Äänekosken taajamaan ulottuvaa osakuntaa suunnittelee yhteenliittymistä vuoden 2025 alusta alkaen. Hankeen etenemisestä keskustellaan ja päätetään kevään aikana pidettävissä vuosikokouksissa, joissa asia ratkaistaan kunkin osakaskunnan osalta. Suunnitelmassa ovat mukana Äänekosken, Mämmen, Kovalan ja Ukonvedet osakaskunnat, joissa yhteistyön ja suuremman toimintayksikön etujen on arvioitu hyödyttävän monella tapaa alueen kalastuksen, kalakantojen hoidon ja hallinnon toimintaa. Äänekosken osakaskunnan puheenjohtaja Matti Rossi kertoo, että hanke kattaa lähes 4000 hehtaarin kalavedet eteläisellä Keiteleellä ja läheisillä pienvesillä sekä Yläkuhnamolla. Koko maassa pienillä osakaskunnilla on nykyisin vaikeuksia saada aktiivitoimijoita mukaan hallintoon.
– Tässä hankkeessa alueella vastuuhenkilöiden määrä ja hallintorutiinit kirjanpitoineen vähenisi neljännekseen. Laajempi kokonaisuus ja väestöpohja helpottaisi hoitokuintien uudistumista, Rossi arvioi.
Hän painottaa, että yhdistyneen osakaskunnan hallintoon pyritään saamaan edustus jokaisesta nykyisestä osakakunnasta ja näin alueiden tarpeet ja ääni esille.
Puheenjohtaja Pekka Suomi Kovalan osakaskunnasta kertoo, että pyydyskalastajien määrä on vähentynyt takavuosiin verrattuna merkittävästi ja samalla on hiipunut mielenkiinto osakaskunnan toimintaan.
– Kalaa kyllä vesissä on nykyään ihan mukavasti, mutta liikkeellä ovat lähinnä vapavehkeillä pyytävät virkistyskalastajat.
Suomi korostaa, että osakaskunnilla on vastuita ja hallinnollisia velvollisuuksia, jotka on hoidettava vuodesta toiseen ja samalla toimittava kalavesien ja ympäröivän yhteisön ja ympäristön hyväksi.
– Väkeä vain ei meinaa nykyään saada mukaan toimintaan, hän toteaa huolestuneena.
Mämmen osakaskunnan puheenjohtaja Hannu Lehmonen muistuttaa, että osakaskunnat voivat olla mukana myös tärkeissä ympäristö- ja luontohankkeissa, jos sellaisia alueelle osuu.
– Esimerkiksi meillä osakaskunta oli edistämässä ja ohjaamassa rahoitustakin Mämmenkosken kunnostukseen. Nyt taimen kutee taas ja nousee Keiteleeseen. Hyötyjinä ovat niin osakaskunnat kuin kalastajat sekä tietenkin myös itse luonto, Lehmonen muistuttaa.
Ukonvesien Arvo Suomalainen muistuttaa, että hyvillä ja hoidetuilla kalavesillä sekä luontevasti sujuvilla lupakäytännöillä on merkitystä kaupunkilaisille ja kauempaakin saapuville järviluonnon ja kalastuksen ystäville.
– Ihan varmasti puhtailla ja kalaisilla vesillä aivan kaupungin sydämessä on merkitystä teollisuusvetoisen paikkakunnan maineelle ja vetovoimalle, Suomalainen arvioi.
– Äänekoskella ei tarvitse lähteä järveä edemmäs kalaan, puheenjohtajat vakuuttavat yksituumaisesti ja kannustavat kansaa kalalle.
Kalakantoja hoidetaan vuosittain istutuksin ja kutualuerauhoituksin sekä pyydysrajoituksin. Kuhnamolla on toteutettu myös hoitopyyntiä rysillä.
Yhdistymisen hyötyinä nähdään myös laajemmat mahdollisuudet verkko- ja siimakalastukseen sekä lupien, ohjeistuksen, tiedottamisen ja lupamyynnin yhtenäistyminen. Myös kalakantojen hoito ja istutukset voitaisiin toteuttaa ja kohdentaa tehokkaammin, samoin valvontaan riittää paremmin resursseja.
Matti Rossi täsmentää, että osakaskunnat eivät tuota voittoa, vaan kaikki tulot ohjataan vesien ja kalastonhoitoon. Myös metsästys ja sen säätely osakaskunnan vesillä kuuluu sen tehtäviin. Äänekoskella runsaan asutuksen keskellä vesilintujen metsästysmahdollisuus on ollut kuitenkin hyvin rajallista.
