Oikeusministeriön virkamiestyöryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksensa käräjäoikeusverkoston kehittämisen pohjaksi. Yhtenä osana ehdotusta on Äänekosken istuntopaikan lakkauttaminen.
Oikeusministeriö päättää asiasta selvityksen perusteella seuraavalla hallituskaudella. Muutos vaatii lakia täsmentävän asetuksen. Äänekosken istuntopaikan lisäksi suunnitelmat ovat pitkällä myös Forssan, Rauman ja Salon kanslioiden sekä Ylitornion istuntopaikan osalta.
Virkamiesten ehdotusten mukaan käräjäoikeusverkostoa kohtaavat rajut leikkaukset, sillä käräjäoikeus tai kanslia lakkaisi 12 paikkakunnalta. Positiivista on sentään se, että Keski-Suomen käräjäoikeutta ei olla lakkauttamassa eikä yhdistämässä mihinkään muuhun yksikköön. Maakuntahan on jo menettänyt oman poliisin ja syyttäjänviraston Tampereelle.
Työryhmän mallit sisältävät muutoksia lähes kaikkien käräjäoikeuksien tuomiopiireihin tai toimipaikkoihin. Poikkeuksena olisivat Keski-Suomen lisäksi Ahvenanmaan, Helsingin, Pirkanmaan (Tampereella), Satakunnan (Porissa) ja Varsinais-Suomen (Turussa) käräjäoikeudet, joiden tuomiopiirit säilyisivät ennallaan.
Ihan entisellään käräjäoikeuden toiminta ei Jyväskylässäkään jatkuisi, jos ehdotuksen pienemmätkin yksityiskohdat toteutetaan.
– Ehdotus vaikuttaisi toteutuessaan Keski-Suomeen kuitenkin niin, että sotilasoikeuden asiat, ulosottovalitukset ja yrityssaneeraukset siirtyisivät Pohjanmaalle. Pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä on vasta selvitys, Keski-Suomen käräjäoikeuden laamanni Tapani Koppinen kertoo ÄKSälle.
LAKKAUTETTAVISTA käräjäoikeuksista ja kanslioista kolme olisi sellaisia, joilla on käräjäoikeuden hallinnollinen kanslia (Järvenpää, Porvoo ja Raasepori). Muista kanslioista lakkaisivat ne viisi, jotka vuoden 2010 uudistuksessa säilytettiin (Iisalmi, Kotka, Lohja, Raahe ja Sodankylä), ja ne neljä, joille uudistuksessa jäi toimintaa siirtymäkaudeksi (Imatra, Kuusamo, Savonlinna ja Varkaus).
Käräjäoikeuksia on nyt 27. Niiden määrää on vuosien mittaan vähennetty, mutta niillä on kuitenkin runsaasti sivutoimipisteitä.
Työryhmän selvitys sisältää kaksi erilaista mallia käräjäoikeusverkoston jatkokehittämiseksi. Toisen mallin lähtökohtana on ollut asia- ja henkilöstömääriltään pienimpien käräjäoikeuksien sekä eräiden muiden käräjäoikeuksien yhdistäminen. Mallin mukaan käräjäoikeuksia olisi 17. Toinen malli vastaa monilta osin poliisin ja syyttäjän toimialueita, ja sen mukaan käräjäoikeuksia olisi 14. Työryhmä ei aseta malleja etusijajärjestykseen. Molemmat mallit noudattavat pitkälti myös maakuntajakoa.
Selvityksen lähtökohtana on, että oikeusturvan saatavuus ja lainkäytön laatu on tiukasta taloustilanteesta huolimatta voitava turvata tulevaisuudessakin. Työryhmän tavoitteena oli muodostaa nykyistä tasakokoisempia käräjäoikeuksia, jotta niiden tuomiopiirin alueella asuvan väestön määrä ja siten myös asiamäärät jakautuvat nykyistä tasaisemmin. Myös henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa voitaisiin näin hyödyntää nykyistä monipuolisemmin ja laajemmalla maantieteellisellä alueella.
Työryhmä on pyrkinyt sijoittamaan käräjäoikeudet ja niiden toimipisteet tavalla, joka turvaa oikeuden saatavuuden ottaen huomioon sekä maantieteelliset etäisyydet että väestön painopistealueet. Lähtökohtana suunnittelulle on ollut, että käräjäoikeudessa on vähintään 20 tuomaria.
– En voi hyväksyä työryhmän esittämiä malleja käräjäoikeusverkoston kehittämiseksi. Tämä on täysin virkamiespohjainen selvitys, johon päättäjät saavat tulevien vaalien jälkeen ottaa kantaa. Omasta mielestäni esitetyt mallit ovat liian radikaaleja. Myös muita vaihtoehtoisia malleja olisi hyvä selvittää, toteaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.
TYÖN TARKOITUKSENA on tuottaa tietoa sekä tulevia hallitusneuvotteluja että seuraavaa hallitusta varten. Toimeksiannon mukaan työryhmän tuli arvioida käräjäoikeuksien määrää ja sijaintipaikkakuntia laajasti monista näkökulmista.
Työryhmä on selvityksessään ottanut huomioon, että vireillä on monia hankkeita, jotka toteutuessaan tulevat vaikuttamaan käräjäoikeuksien toimintaan. Esimerkiksi ehdotetulla summaaristen velkomusasioiden siirrolla käräjäoikeuksista ulosottolaitokselle tai keskittämisellä muutamaan käräjäoikeuteen olisi huomattavan suuri merkitys käräjäoikeuksien asiamääriin ja henkilöstötarpeeseen tulevaisuudessa.
Käräjäoikeuksien sähköistä asiointia tullaan lähivuosina lisäämään syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten yhteisen asianhallintajärjestelmän AIPAn käyttöönoton myötä. Myös videoneuvottelun käyttöä lisätään koko ajan. Vastaisuudessa kaikissa käräjäoikeuksien toimipisteissä tulee olla mahdollisuudet videotallentamiseen samoin kuin riittävä turvavarustus, työryhmä painottaa.
