Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset palkitsivat Vuoden maa- ja kotitalousnaisen ja Vuoden maisemateko-kilpailun voittajan.
Kunnianosoitukset myönnettiin Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten vuosikokouksessa lauantaina 24.10.2015 Äänekoskella.
Keski-Suomen vuoden maa- ja kotitalousnaiseksi on valittu Seija Kainu Kyyjärveltä. Seija on toiminut paikallisyhdistyksessä pitkään aktiivisesti ja tuonut Kyyjärven maa- ja kotitalousnaiset valtakunnallisestikin näkyville. Kainu on saanut aktivoitua alueen maaseudun naisia yhdistystoimintaan mukaan kaikista ikäpolvista.
Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ovat valinneet Teuvo Kinnusen Vuoden maisemateko -kilpailun voittajaksi. Tunnustus on myönnetty ansiokkaasta työstä kotimaiseman hyväksi.
Kinnunen on raivannut Kivijärven Hankakalliontiellä sijaitsevien rivitalojen ja rannan välisen alueen, jotta kaunis järvimaisema on saatu näkyviin. Samalla alueella sijaitsee myös Työ- ja päivätoiminnan yhteydessä toimiva asuntola Kotikivi, jossa asuu kehitysvammaisia ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujia. Kinnusen työ on saanut paljon kiitosta alueen asukkailta ja hänen on kerrottu jatkaneen raivaustoimintaa aikaansa ja voimiaan säästämättä edelleen yhteisen maiseman hyväksi. Kinnusen toiminta on lisännyt asukkaiden mielestä myönteistä yhteisöllisyyttä ympäristössä.
Vuoden maisemateko -tunnutus myönnettiin ensimmäistä kertaa. Tunnustus myönnettiin ehdotusten perusteella. Teuvo Kinnunen on Keski-Suomen ehdokas valtakunnallisessa Vuoden maisemateko -kilpailussa. Koko Suomen voittaja valitaan lokakuussa 2015. Valtakunnallisen valinnan tekee Maa- ja kotitalousnaisten Keskus yhdessä valtakunnallisen raadin kanssa.
Vuosikokouksessa valittiin myös uusi johtokunta vuosille 2016–2018. Johtokunnan puheenjohtajana jatkaa Pirjo Luotola Saarijärveltä. Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten johtokunta 2016–2018: Leena Vesterinen Laukaa, Tuula Merisalo Jämsä, Nanne Peuhkurinen Äänekoski, Pirjo Härkönen Jyväskylä, Hanna Hautamäki Petäjävesi ja Aino Puurula Pihtipudas.
Teuvo Kinnunen teki kovan työn raivatessaan lepikon, että kaunis järvi saatiin näkyviin.
Kannattaisiko tässä yhteydessä mainita, ettei maisemia saa omatoimisesti alkaa hoidella, vaan tarvitaan maanomistajan ja kaava-alueella myös kunnan lupa. Lupa tarvitaan kaava-alueella myös puunkaatoon omalta tontilta.
Eräiden pk-seudun merenrantakiinteistöjen kohdalla tällainen omatoimisuus on johtanut rikosprosessiin, kun on kaadeltu oman näköalan edestä toisen maalta puita jopa Natura-alueilta ja kunnan puistoista.
Tuon alueen voisi kesäksi aidata ja hankkia siihen pienen lauman vuokralampaita. Ei pääsisi vesakoitumaan heti uudestaan.