Tänä vuonna kuultiin puhetta budjetista kahdeksan ryhmän toimesta. Kysymyksiä aiheuti hyvinvointialueelle siirtyminen, nuorten pärjääminen, Ukrainen kriisi ja tulevaisuuden talousnäkymät. Sotekiinteistöille toivotaan nopeaa omistajan vaihdosta.
Äänekoskella päästiin niukasti plussalle, kun ylijäämää kirjataan 24 000 euron verran.
Puheenvuorot aloittaneen suurimman valtuustoryhmän puheenjohtaja Seppo Ruotsalainen kertoi kuinka vuosi sitten vastaavassa tilaisuudessa osattu aavistaa Venäjän raukkamaisia tekoja Ukrainassa.
– Reilun puolen vuoden jälkeen huomasimme myös täällä Äänekoskella että sodan vaikutukset alkavat näkyä meidän arjessa. Polttoaineet kallistuivat, sähkön hinta alkoi kohota, yritysten raaka- aineiden saatavuus heikkeni ja markkinat alkoivat hiljentyä. Suomeen ja myös tänne Äänekoskelle alkoi tulla apua tarvitsevia perheitä, Ruotsalainen sanoi.
Hän kiitteli, että Äänekosken taloudelliset näkymät ovat vielä kohtalaiset, ylijäämää on taseeseen kertynyt 11 miljoonaa.
– Nyt jäimme plussalle 24 000 euron verran. On sanomattakin selvää, että ei tällaisella tuloksella pitkälle mennä ja siksi olisikin tärkeää, että valmisteilla olevat sote- kiinteistöjen kauppa saataisiin hoidettua kaupunkimme kannalta hyvään lopputulokseen, Ruotasalainen toivoi.
Hän harmitteli sairaanhoitopiirin taloustilannetta, joka osuu myös Äänekoskeen.
– Kaupunkimme kehityksen kannalta täytyy myös investoida, joihin on nyt varattu noin 8 miljoonaa euroa. Talosaneerauksen suurimmat euromäärät menevät Suolahden yhtenäiskoulun vanhalle osalle, museolle ja kaupungintalon kattoremonttiin. Kunnallistekniikkaa korjataan Kirkkokadulla ja Likolahdessa sekä rakennetaan kevyen liikenteen väyliä, Seppo Ruotsalainen listasi.
Keskustan Leila Lindell vertasi kaupunkia laivaksi, jota ohjataan tyynellä sekä myrskysäällä.
– Äänekoski-nimisen laiva henkilöstöstä yli puolet siirtyy soten myötä hyvinvointialueen palvelukseen ja kunta laivaamme jää ainoastaan fyysiset rakenteet – seinät. Kun laivan talousarviosta ja miehistöstä lähtee yli puolet, meidän on kuitenkin selvittävä jäljelle jäävillä resursseilla polttoainemäärällä ja energialla eteenpäin ulapalla. Koska samalla luovimme muutoksen myrskyissä ja hyvin epävarmassa maailman tilanteessa tilannekuva tulevaisuuden osalta on hyvin sumuinen. Jotta onnistuisimme selättämään vaikeudet ja kriittiset tilanteet meiltä päättäjiltä vaaditaan taitoa luotsata asioita oikeaan suuntaan, Lindell maalaili.
Lindell sanoi, kuinka uusi kuntastrategia, Äänekoski-ilmiö, janoaa tekoja niin operatiiviselta johdolta kuin poliittisilta ryhmiltä.
– Vain yhdessä ja yhteistyöllä kuntalaisten kanssa voimme onnistua.
Keskustan mukaan talousarvioesitys on realistinen, silti siihen liittyy myös epävarmuustekijöitä.
– Verokertymät ja valtionosuudet sekä myös toimialojen talouskurissa pysyminen ovat niistä suurimmat. Käsiteltävänä oleva talousarvio sisältää ainoastaan niukan ylijäämän. Valtuustoryhmämme on valmis sitoutumaan kaupunginjohtajan talouspolkuun tietyin huomioin ja sen lisäksi valtuutetultamme tulee esitys siirtää Suolahden uimahallin investointia 2 vuotta eteenpäin, Lindell laski.
Keskustan valtuustoryhmä kantaa huolta Äänekosken eri alueiden kehityksestä.
– On myös ehdottomasti muistettava, että Äänekoski ei ole pelkästään Äänekosken taajama, vaan meillä on Suolahti, Sumiainen ja Konginkangas, joiden alueiden kehittäminen on myös tärkeää koko Äänekosken tulevaisuuden kannalta. Tärkeää on, että osaamme hyödyntää myös vireiden kyliemme kehitysideat.
Äänekoskelaisen koulutuksen perusta on Lindellin mukaan kuntapäättäjien vastuulla.
– Siksi meidän on syytä tulevaisuudessa arvioida opetustoimemme tilannetta. Luoko isot yksiköt riittävän turvalliset puitteet kasvuun ja kehittymiseen. Huomioidaanko nuorta riittävästi yksilönä? Myös kouluissa toteutettava inkluusio tulisi ottaa uudelleen tarkasteluun.
– Sote-uudistuksen pienentämästä kuntataloudesta huolimatta Äänekoski investoi ensi vuonna edelleen noin kahdeksalla miljoonalla eurolla kohteisiin, joilla parannamme kuntalaisten palveluja, näillä sanoilla aloitti vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Matti Virtanen.
Hän esitti vasemmistoliiton valtuustoryhmän puolesta kolme näkökulmaa ensi vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymiseen vuoteen 2026.
– (1) Monista talouden uhkatekijöistä huolimatta näemme, että Äänekoskella on hyvät mahdollisuudet selvitä tulevaisuudessakin ja jatkaa investoivaa ja ennaltaehkäisevää kuntapolitiikkaa niin, että täällä on kuntalaisilla hyvä mahdollisuus elää ja asua. (2) Luotamme paikkakunnan yritysten kykyyn kehittyä ja siten tuottaa hyvinvointia ja palkkatuloa työntekijöilleen sekä kunnalle yhteisöverotuottoja. (3) Ajankohtaisen kansallisen ja kansainvälisenkin energiakriisin aikana meidän tulisi ennakkoluulottomasti painottaa toimintaa ja kaavoitusta kaikkiin päästöttömiin ja vähäpäästöisiin energiamuotoihin kuten tuulivoima ja aurinkoenergia sekä erilaiset bioenergiat. Ne olisivat tärkeitä tulon muodostajia niin paikkakunnan teollisuudelle, kunnalle kuin asukkaillekin. Voisimmeko suurteollisuuden paikkakuntana olla hanketoiminnan kautta mukana selvittämässä muun muassa vedyn tuotannon soveltuvuutta paikkakunnallemme? Haluamme, että Äänekoski ei leimaudu tuulivoimavapaaksi alueeksi vaan energiamuodon mahdollisuudet tulee turvata kaavoituksella myös Äänekoskella, Virtanen listasi.
Perussuomalaisten Marke Tuominen sanoi, etteivät alousarvion laatijat tai luottamushenkilöt osaa ennustaa mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
– Vuoden 2023 verotulojen muutos on merkittävän iso, se tulee arvioin mukaan olemaan 46,1 prosenttia vähemmän kuin tänä vuonna. Kaupungin keskeisimmiksi tehtäviksi jää elinvoiman ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Vuodenvaihteen jälkeen etenkin sivistyspalvelujen rooli kunnan suurimpana toimialueena tulee korostumaan. Koulumaailmassa haasteita ovat oppilasmäärään laskeminen ja oppilaiden yksilöllisen tuen tarpeen lisääntyminen, Tuominen sanoi.
Tulevan vuoden 2023 talousarvion tilikausi on muodostumassa niukasti ylijäämäiseksi. Ylijämää seuraavat kuitenkin vaikeasti ennustettavat vuodet.
– Kaupungin taseessa oleva edellisten vuosien kumulatiiviseen ylijäämään tulee vaikuttamaan K-S sairaanhoitopiirin katettavat alijäämät jotka Äänekosken osalta tämän ennusteen mukaan ovat 6,2 miljoonaa euroa. Ja taseessa oleva puskuri häviää 5,5 miljoonaan euroon.
Tuominen sanoi, kuinka riskit piilevät valtionosuuslaskelmissa ja työllisyyspalveluissa.
– Näin ollen menojen ja tulojen tasapainoa voidaan ja mielestämme tulee arvioida kun vuosien 2024-26 rahoituspohjista on varmempaa tietoa. Kaupungin taloussuunnittelua on tehty poikkeuksellisten suurten muutosten keskellä ja lähivuosien ennusteiden toteutuminen on epävarmaa.
Tuominen oli huolissaan, kuinka kaupunki tulee velkaantumaan taloussuunnitelmakaudella.
– Velkaantumista voidaan hillitä mikäli kaupunki onnistuu käytöstä poistuneiden kiinteistöjen myynnissä ja kaupungin kehittämisessä. Paljon on kuitenkin tehtävää niin talouden, elinvoiman, pitovoiman kuin asukukasluvun kääntämisen positiiviseksi, Tuominen sanoi.
Maltillisille kulunut valtuustokausi tulee olemaan mieleenpainuva, sillä onhan se ryhmän ensimmäinen. Puheenvuoron pitänyt Riikka Happo sanoi, että vielä on kysymysmerkkejä liittymisestä Keski-Suomen hyvinvointialueeseen vaikka elämme jo vuoden viimeisiä viikkoja.
– Vastaamme edelleen kaupunkimme elinvoimaisuudesta sekä hyvinvoinnista varhaiskasvatuksessa, opetuspalveluissa sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluissa. Uuden tilanteen saaminen toimivaksi vie aikaa ja meidän tulee panostaa alusta saakka hyvään yhteistyöhön sote-palveluiden kanssa, Happo sanoi.
Happo muistutti Äänekosken olevan hyvässä tilanteessa, kun olemme investoineet kaupunkimme kouluihin, päiväkoteihin ja liikunta- sekä kulttuuripaikkoihin.
– Olemme osanneet tehdä hyviä päätöksiä luonnon ja asukkaiden suhteen. Me haluamme jatkossakin panostaa siihen että kun Äänekoskelle tullaan asumaan, tullaan rauhaan, tilaan ja viihtyisään luonnonhelmaan. Ollaan sitten keskustaajamassa tai kauempana. Julkisen liikenteen kehittäminen on yhteinen tahtotila. Meidän tulee ymmärtää että Äänekoskella on ison kaupungin palvelut pienessä tehokkaassa paketissa ja saamme olla siitä ylpeitä, Happo lausui,
Maltilliset kantaa huolta ikäihmisten määrän nopeasta kasvusta. Myös ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön ja nuorten kuunteluun pitäisi panostaa entistä voimakkaammin.
–Tämä tulee huomioida suunnitelmissa, investoinneissa ja palveluissa laaja-alaisesti. Olemme huolissamme myös erityisesti äänekoskelaisista nuorista. Heitä koskevien oikea-aikaisten, ennaltaehkäisevien ja matalankynnyksen palvelujen tuottaminen myös nuoria itseään kuunnellen on tärkeää. Meidän tulee tehdä kaikkemme tavoittaaksemme tukea kaipaavat lapsiperheet ajoissa. Meidän tulee suunnitella ja toteuttaa nuorisopalvelut sekä opetus-ja kasvatuspalvelut niin että ihminen tulee aidosti kohdatuksi, kuunnelluksi ja autetuksi. Tällä hetkellä meidän nuoremme kokevat riittämättömyydentunnetta ja näkevät ettei heille ole vaikutusmahdollisuuksia. Avoin keskustelu nuorten kanssa on paikallaan, mitä he haluavat ja kaipaavat, maltillisten Riikka Happo vinkkasi.
Kokoomuksen Tommi Lunttila kertoi, kuinka talouden tulevaisuuden näkökulmasta Äänekoski on viime vuosina osoittanut vahvaa seudun kärkeä, vaikka ensi vuoden jälkeen oman taloutemme sukellus näyttää vääjäämättömältä.
– Velkaannumme isojen investointien edessä, eikä tuleville vuosille ole luvassa tämän kaltaisia budjetteja enää. Sairaanhoitopiiristä tulevien kustannusten vuoksi tulemme näköjään syömään aikaisempina vuosina kertyneet ylijäämät jo huomattavasti nopeammin. Taivaanrannassa nousee uusi uljas hyvinvointialue, jonka tulevaisuuden rahatarpeet tuntuvat menevät jo nyt yli ymmärryksen, Lunntila sanoi
Seuraavan kolmen vuoden aikana kunnan verotulot kääntyvät ennusteiden mukaan laskuun, ja hyvinvointialue haukkaa osuutensa kuntien tuloista. Tämän lisäksi kuntien valtionosuuksien ennakoidaan laskevan.
– Käytännössä kunnan tulojen kasvaminen pysähtyy, mutta toiminnan menot jatkavat kasvuaan. Sen seurauksena vuodet 2024 ja 2025 on ennakoitu tappiollisiksi ja alijäämäisiksi. Tällainen kehityskulku ei pidemmän päälle ole kestävä.
Kokoomuksen valtuustoryhmä katsoo, että kunnan on jatkossakin kehitettävä vahvaa elinkeinopolitiikkaa.
– On lisättävä alueen vetovoimaa ja elinvoimaa, koska vain siten saamme kuntaan uusia yksityisen sektorin työpaikkoja ja tätä kautta uusia asukkaita.Kriisien jälkeen tulee nousukausi, ja ne kaupungit jotka ovat tähän valmistautuneet, ovat varmasti voittajia. Näemme, että jokaiselle kuka haluaa Äänekoskella yrittää ja työllistää, pitää antaa kaupungin täysi tuki. Toimiva elinkeinopolitiikka sekä riittävä yritys- ja omakotitalotonttien kaavoitus ja myynti on yksi avain siihen, että voimme Äänekoskella jatkossakin panostaa muun muassa lasten, perheiden ja vanhusten laadukkaisiin peruspalveluihin.
Kokoomus kantaa edelleen huolta kunnan kiinteistömassan hoidosta.
– Edelleenkin monet kiinteistöt odottavat korjauksia ja näin ollen ovat tuoneet meille mittavan korjausvelan. Toivottavasti kunnan sote-kiinteistöjen myyminen etenee hyvin ja kunta saa myytyä mahdollisimman paljon sote- ja pelastustoimen kiinteistöistään. Käsittääksemme tuon korjausvelan kasvun pysäyttämiseen tarvittaisiin muuten noin miljoonan euron lisäpanostus vuosittain. Ja korjausvelkahan kasvaa vuosittain, jos kunta itse lisää kiinteistömassaansa eikä budjetissa varauduta riittävästi korjauksiin ja huoltoihin, Tommi Lunttila sanoi.
Ensi vuoden talousarvio on lievästi plussalla mutta tulevat vuodet näillä näkymin alijäämäisiä. Hyvien vuosien jälkeen on kiristettävä vyötä ja tehtävä entistä viisaampia arvovalintoja myös investointien suunnittelussa, näin toivoi kristllisdemokraattien Paula Forgrén.
– Yli puolet budjetista ja puolet henkilöstöstä siirtyy hyvinvointialueelle. Äänekosken merkittävin toimiala tulee jatkossa olemaan opetuksen ja koulutuksen toimiala. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää kaupungin tehtäväksi kaikkien toimialojen osalta ja sen tärkeys korostuu.
KD valtuustoryhmä tukee vahvasti Suolahden uimahallin peruskorjausta ja hallin säilyttämistä tärkeänä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen liikuntapaikkana.
– Uskomme, että se on myös taloudellisesti kannattavaa. Seuraavien vuosien painopisteenä Äänekoskella tulee olla elinvoiman ja hyvinvoinnin parantaminen.
KD-ryhmä on erityisen huolissaan nuorten hyvinvoinnista koronavuosien jälkeen.
– Kiitämme kaupunginjohtajaa ehdotuksesta lisätä nuorten hyvinvoinnin tukemiseen 25 000 euroa ylimääräistä. Suolahden ”mummola” on toiminut kohtauspaikkana kymmenille erilaisista taustoista tuleville nuorille ja se on saanut hyvän vastaanoton. Äänekosken keskustassa vastaavanlaiselle kokoontumistilalle olisi suuri tarve. Nuoret tarvitsevat ennen kaikkea järkevää, mielekästä tekemistä ja turvallisia aikuisia arkeensa. Olisiko nyt aika kuulla heidän ääntänsä, Forsgrén kysyi.
Vihreiden Kimmo Tuikka otti myös puheeksi maailmantalouden synkentyneet näkymät Venäjän hyökkässodasta johtuvan energiakriisin ja inflaation kiihtymisen seurauksena.
– Suomen taloudellinen toiminta on jo hidastunut tänä vuonna. Yleisen tilanteen pelätään tuovan epävarmuutta kuntatalouteen. Toisaalta kuntia helpottaa sote-uudistus, kun nopeimmin kasvavat menot siirtyvät pois kuntien vastuulta hyvinvointialueille.
Tuikka sanoi, kuinka Äänekoskella on tämän vuoden osalta taloudessa monta kysymysmerkkiä.
– Sairaanhoitopiirille joudumme maksamaan vielä suuria summia, jotta sen toiminnot voidaan siirtää hyvinvointialueelle lain mukaisesti. Vastaavasti sote-kiinteistöjen myynnistä voidaan saada huomattavia tuloja. Toivottavasti saamme tämän vuoden tuloksen niin hyvälle mallille, että se ei rasita tulevia vuosia kohtuuttomasti.
Äänekosken pitkään jatkunut väestön väheneminen jatkuu ja ennusteiden mukaan vuoden päästä meitä on jo alle 18000.
– Väestö ikääntyy ja nuoria muuttaa pois. Kaupungin väestön huoltosuhde on jo nyt huomattavasti suurempi kuin Suomessa keskimäärin ja sen ennustetaan heikkenevän edelleen. Tilannetta ei paljon lohduta se, että Keski-Suomen kuntien joukossa olemme kuitenkin nippa nappa parhaassa neljänneksessä.
Tuikka huomaa myös myös positiivisia merkkejä taloudessamme.
– Työllisyystilanne on parantunut ja työpaikkaomavaraisuutemme on edelleen hyvä. Haasteena on että saamme täällä työssä käyvistä henkilöistä yhä suuremman osan pysyvästi asumaan ja maksamaan veronsa tänne. Keinoja kaupunkimme vetovoiman lisäämiseen voivat olla sujuvat palvelut sekä hyvä elinympäristö. Jälkimmäistä tukee tänä vuonna hyväksytty kaupungin ympäristö- ja ilmasto-ohjelma. Oikein kohdennetulla ilmastotyöllä voidaan saada myös pysyviä kustannussäästöjä, Kimmo Tuikka muistutti.
