Koskelan Tanssin perustaja Vuokko Savolainen listasi viisi huippukohtaa tanssikoulun vuosien varrelta.
Koskelan Tanssi täyttää tänä vuonna 50 vuotta.
– Olen iloinen ja ylpeä, kun olen saanut nähdä, miten yhden opettajan koulusta on tullut usean opettajan oppilaitos, joka tunnetaan ympäri Suomen. Ja onhan täältä moniponnistanut tanssin ammattilaisuuteenkin, Vuokko Savolainen kiteyttää elämäntyönsä.
1. Näytökset
Koskelan Balettikoulu alkoi jo heti toiminnan alkuvuosina pitää näytöksiä. Teimme yhteistyötä silloisen ammattikoulun ompelulinjan kanssa. He tekivät pukuja meille oppilastöinä ihan mittojen mukaan. Opettaja RiittaLaasanenohjasi työtä. Aluksi esitykset pidettiin Koskelassa, mutta pian siirryttiin Ammattikoulun näyttämölle. Sitäei enää ole, taitaa nykyään olla ruokasali.
2. Yhteistyö
Minulla on ollut onni saada tehdä yhteistyötä monien tahojen kanssa: säveltäjä Hannu Tähtelän kanssa teimme monta tanssiteatteriesitystä, Tuulenkantajat-yhtyeen kanssa kävimme esiintymässä Puolassa asti, Petäjäveden käsi-ja taideteollisuusoppilaitoksen upeat huovutetut asut ja rekvisiitat nähtiin Kalevala-esityksessä, tekstiilitaiteilija Riitta Hytönen-Pasasen kesänäyttelyissä kävimme esiintymässä useana vuonna ja hänen teoksiaan nähtiin näytöksissämmekin. Ala-Keiteleen musiikkiopiston ja sitä edeltäneen Keski-Suomen konservatorion Äänekosken toimipisteen kanssa yhteisesityksiä on ollut useita. Sävelsipä Teppo Hauta-ahokin meille kerran hyvin modernin musiikin, johon teimme esityksen. Myös vierailevat koreografit ovat aina olleet tärkeitä ja tuoneet uusia tuulia tänne meille: mm. tanssitaiteilijat Marjatta Jaatinen ja Mirja Tukiainen olivat monia vuosia vakituisia vierailijoita ja tulivat tutuksi oppilaille.
3. Talkoot
Hienot muistot on isosta talkooporukasta, joka aina rakensi meille näyttämön liikuntatalon saliin. Matti Penttilä oli alusta asti mukana. Sen jälkeen Teollisuuskadun Halliwoodiissa oli helppo toimia,koska siellä oli valmis näyttämö. Sitten kun se talo myytiin muuhun tarkoitukseen palattiin taas talkootyöhön, kun Painotalon isoon saliin piti rakentaa näyttämön lisäksi katsomokin. Esa Kalenius oli korvaamaton apu sen urakan organisoinnissa ja äänentoiston rakentamisessa. Esa ja Matti olivat olennainen osa Koskelan Tanssin näytösten toteuttamista.On kuitenkin mahtavaa, ettei sellaista urakkaa tarvitseenää tehdä ennen näytöksiä, koskaPainotalolla on vihdoin iso näyttämö ja katsomo valmiina!
4. Matkustaminen
Esiintymismatkat Pohjola-Norden ystävyyskuntiin ja varsinkin viimeisin Tanskan matka ovat jääneet mukavina muistoina mieleen. Tanssijat ovat aina olleet fiksua porukkaa ja edustaneet ja esiintyneet hienosti. Ehdottomasti mieleenpainuvinulkomaankokemus olikuitenkin esiintymismatka Setlementtien maailmankonferenssiin Torontoon1992. Matkarahoja kerättiin puolitoista vuotta esiintymällä ympäri Keski-Suomea. Matkaohjelmistossammeoli tanssisatu Hattutemppu, Kantelettaren kaikuja –kokonaisuus, Chaplin-sarja ”Silloin ennen” ja useampi lyhyempi tanssi. Torontosta matkasimme vielä Connecticutiin ja NewYorkiin, missä esiinnyimme Suomi-taloissa. Lopuksi oli vielä muutama päivä aika tutustua ”Ison omenan” esityksiinja nähtävyyksiin.New York on tanssin keskus, joten oli hieno päästä sinne.
5. Perusopetuksen pilottikokeilu
Tanssin taiteen perusopetuksen pilottikokeilu 1991 ja sen vakiintuminen toi Koskelan Tanssiin toisenkin päätoimisen tanssinopettajan. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet toivat yhtenäisyyttä tanssikoulujen kenttään. Koskelan Tanssilla ei ollut vaikeuksia solahtaa tasokkaiden tanssikoulujen joukkoon. Lajivalikoimakin laajeni pian katutanssiin ja breikkiin, ja opettajakunta kasvoi tuntiopettajilla.
Koskelan Tanssin 50-vuotisjuhlaliite luettavissa lehdestä ÄKS 270.
