Vuosikymmenet värikästä viestintää

Jos sinulla on tietoa, jaa se. Näillä sanoilla avattiin Museon Väksyn tuorein näyttely. Ääneseudun viestinnän historia on ollut varsin monipuolinen.

Aikajana on nyt nähtävillä Timo Enäkosken kokoamassa näyttelyssä, joka on nähtävillä Museo Väksyssä toukokuun 20 päivä saakka.

Risto Korhonen on ollut mukana Äänekosken tiedottamisen historiassa seitsemällä eri vuosikymmenellä. Hän julkaisi vuonna 2012 kirjan Tiedon jano ei sammu, johon on kerätty Ääneseudun viestinnän tarinoita.Pitkän linjan toimittaja Risto Korhonen uskoo luotettavaan paikallisjournalismiin nyt ja tulevaisuudessa.

– On tärkeää, että paikallinen media on laadukasta, jotta kuntalaiset luottavat ja käyttävät sitä. Koko seutukunnan kokonaisuutta katsoen minusta on oikeus ja kohtuus, että tiedottamisen historia on koottu aikajanalle ja tarinoiksi.

Kirja luotaa printtilehden kehittymiseen. Vuonna 1960 aloittaneella Sisä-Suomen Lehdellä on ollut seitsemän edeltäjää.

– Se on kummallista, ettei yksikään niistä jäänyt elämään, vaikka julkaisujen taustalla oli merkittäviä tekijöitä ja kovia vetäjiä. 1930-luvulla päätoimittajana oli Martti Emmanuel Juusela, joka toimi myöhemmin sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittajana.

Jos julkaisu ei lähde lentoon, saattaa syy löytyä aikakaudesta.

– Äänekoskella Juuselan kompastukseksi koitui pula-aika. Hän aikoi tehdä tänne Suomen pienviljeliöiden maakunnallisen lehden, mutta eihän se tänne tehdaspaikkakunnalle istunut. 1950-luvulla täällä toiminut Aarre Ylhävaara perusti myöhemmin kahdeksan lehteä muualle.

Korhonen kertoo, kuinka Sisä-Suomen Lehteä edeltänyt Sisä-Suomen Sanomat oli ”surkea yritys”.

– Kun isäni Olli Korhonen ja Keijo Purokuru käynnistivät Sisä-Suomen Lehden, se moninkertaisti tilauskannan ja ilmoitusmyynnin muutamassa kuukaudessa, Risto Korhonen muistelee.

Tiedottaminen ja yleensä viestintä on muuttunut lyhyessä ajassa, sillä tekninen kehitys on ollut huimaa.

– Perustaa ei kuitenkaan tehdä tekniikalla. Kiinnostava juttu syntyy osaavan toimittajan kynästä ja vastuullinen ja huolellisesti tehty journalismi on arvossaan. En usko, että tekoäly syrjäyttää toimittajat, sillä silloin häviää jutuista se inhimillinen taso.

Äänekosken tiedottajista Korhonen haluaa nostaa esiin Aarne Vuorisen.

– Hän oli aivan hämmästyttävä kaveri, joka vuodesta 1947 vuoteen 1985 piti huolta, että äänekoskelaiset saivat tietää mitä kunnassa tapahtuu. Muistelen Aarnen kanssa tehtyä yhteistyötä lämpimästi, Korhonen sanoo.

Erilainen viestiminen ja viestintävälineet ovat tehneet ja tallentaneet tärkeää kotiseututyötä. Timo Enäkoski kertoo, että ilman vanhoja sanomalehtiä olisi Äänekosken historian tietämys varsin ohutta. Näyttely ei syntynyt helpolla.

– Riston kirja ja Ilpo Hakasalon kirjoittama pro gradu olivat arvokkaat tietolähteet. Muuten tieto olisi ollut varsin huteraa. Keski-Suomesta tehdyt lehtihistoriat ulottuvat 1970-luvulle saakka, eikä Äänekoskesta ole mainintoja kuin muutaman lauseen verran, Enäkoski sanoo.

Enäkoski sanoo, että Äänekosken historia loppuisi ennenaikasesti, jos ei olisi käytössä vanhoja lehtiuutisia ja -artikkeleita.

– Ilman lehtiä ja toimittajien tekemää työtä häviäisi historia täysin, Enäkoski sanoo.

Myös Enäkoski kiittelee Aarne Vuorista, joka hurahti myös kotiseututyöhön. Hänen keräämänsä arkistot ovat merkittävässä osassa Äänekosken historian keräämisessä.

– Käytössämme on Vuorisen talteen laittamia lehtiä 1940-luvulta saakka. Hän oli järjestelmällinen kerääjä. Jos vain ehtisimme käsitellä kaikki hänen keräämänsä materiaalin, se saattaisi tuoda Äänekosken historiaan kokonaisen uuden luvun, Enäkoski naurahtaa.

Korhosen pitkän uran aikana on Äänekoskella tapahtunut paljon. Hän on piirtänyt jutuissaan upeaa ajankuvaa kunnan kehittymiseen. Hän on vienyt koteihin tärkeitä viestejä. Moni keikka on jäänyt mieleen.

– Täällä on tapahtunut merkittäviä asoita ja osasta raportointi on vaatinut jopa rohkeutta. Otetaan esimerkiksi 1980-luvun taitteessa hiivatehtaasta koituneet ongelmat jotka uskallettiin nostaa esille jo aikaisessa vaiheessa. Olen kiitollinen henkilöhaastatteluista joita olen saanut tehdä, ja kiitollinen myös Mikko Niskaselle, joka halusi kertoa ensimmäisenä kotiseudulleen tulevista elokuvaprojekteistaan, Korhonen kiittelee.

Historiaa tutkineena Korhonen näkee tiedottamisen tulevaisuuden näkyy sähköisessä viestinnässä. Hän oli mukana perustamassa Radio Nelostietä, joka toimi Äänekosken taajuuksilla vuosina 1989-1991.

– Paikallisradioajatus on ollut hienoa. Ikävä kyllä, luvan antajalla ei pakka ole pysynyt kasassa, kun lupia on myönnetty ketjuradioille, joilla ei ole mitään tekemistä paikallisradion kanssa. Uskon yhä paikalliseen viestintään. Siinä on mukana kiinnostavuus, jota ei voi ohittaa. Monilla isommilla lehdillä ei ole sellaista valttia. Paikallismedialla ei ole taloudellista liikkumavaraa, joten on tärkeää panostaa ammattitaitoisiin toimittajiin, ja tehdä vastuullista tiedottamista. On tärkeää olla lähellä lukijaa. Pitää muistaa, ettei hutaisemalla tehty mene lukijalle läpi. Risto Korhonen tietää.

Ääneseudun paikallislehdet

1930-1931 Keski-Suomen Kunnalllissanomat

1934 (näytenumero) Sisämaa

1935-1936 Keiteleenmaa

1945-1952 Ala-Keitele

1953 (näytenumero) Keski-Suomen Uutiset

1954-1954 Ala-Keiteleen Seutu

1953-1959 Sisä-Suomen Sanomat

1960- Sisä-Suomen Lehti

Pitkän linjan toimittaja Risto Korhonen ja kotiseutuetsivänäkin tunnettu Timo Enäkoski ovat porautuneet Äänekosken viestinnän historiaan.