SKDL ja Suolahti olivat kovia sanoja nykyisen Äänekosken alueella jo ennen Pekka Leppäsen kansanedustajavuosia (1983–99). Pohjatyötä Leppäselle teki jo 1958 ensimmäistä kertaansa eduskuntaan pyrkinyt rakennustyöläinen, tuolloin 32-vuotias Simo Holopainen.
Holopainen keräsi heti ensimmäisellä yrityksellään silloisesta Vaasan läänin itäisen vaalipiiristä mukavat 1528 ääntä. Seuraavissa vaaleissa 1962 tuoreella Keski-Suomen läänillä oli oma vaalipiirinsä, ja Holopainen oli jälleen Äänekosken alueen ykkönen 1775 äänellään.
Seuraavissa vaaleissa 1966 Holopaisen nimeä ei löytynyt SKDL:n ja TPSL:n (Työväen ja pienviljelijäin sosialidemokraattinen liitto) vaaliliiton listalta. Kirvesmiehen poisjäännin syy olivat työkiireet, kun Suolahtea rakennettiin kovalla vimmalla.
HOLOPAISEN poissaollessa Äänekosken alueen vaalikuninkuus vietiin kaikkien aikojen alhaisimmilla lukemilla, kun SDP:n Veikko Halonen sai 729 ääntä. Valtikka pysyi Halosen ansiosta kuitenkin Suolahdessa.
Vuoden 1970 ja 1972 vaaleissa Holopainen oli jälleen ehdolla – ja taas alueen ääniharavana. Vuonna 1972 Holopainen keräsi kovimman saaliinsa, 2002 ääntä.
Viidennen ja viimeisen kerran Holopainen yritti eduskuntaan vuonna 1975. Tuolloinkin ääniä tuli mukavat 1466, mutta jäi alueen kakkoseksi.
Laukaassa syntynyt, vuonna 1951 Suolahteen lopullisesti muuttanut Holopainen oli kuitenkin alueen ykkönen eduskuntavaaleissa kolmella eri vuosikymmenellä. Holopainen toimi pitkään Suolahden kaupunginhallituksen puheenjohtajana eikä omena pudonnut kauaksi puusta, sillä hänen lapsistaan nuorempi Simo Holopainen ja Sirpa Martins ovat nykyisiä valtuutettuja.
Martins on yrittänyt eduskuntaan kahdesti, muttei ole yltänyt isänsä äänimääriin. Vuoden 2011 vaaleissa Martins sai 863 ääntä.
HOLOPAISEN voittaja löytyi Äänekoskelta ja eri puolueesta, SDP:stä. Ensi kertaa – ja myös tähän mennessä viimeistä kertaa – alueen ykkönen oli nainen, sillä Annikki Karvonen keräsi peräti 2640 äänestäjää. Äänekosken alueen ennätys meni siis rikki komeasti.
Ensi kertaa ehdolla ollut Karvonen yritti eduskuntaan uudemman kerran vuonna 1979, mutta äänimäärä jäi 1793:een.
Vuoden 1979 vaaleista vuoteen 1995 saakka alueen ääniharavan titteli siirtyi jälleen SKDL:lle ja Suolahteen, kiitos Leppäsen. Yksittäisen äänisaaliin ennätys pamahti heti vuonna 1979 lukemiin 3547 ja läpimenovaaleissa 1983 nykyisin mahdottomalta tuntuvaan 9099:ään.
Leppäsen luovuttua kansanedustajan tehtävistä ääniharava pysyi vasemmistoliiton, siis SKDL:n perillisen käsissä, kun Sauli Kovanen vei ykkössijan sekä 1999 että 2003. Kovanen oli tosin äänekoskelainen, tai oikeammin vielä ex-äänekoskelainen.
Kaksissa viime vaaleissa (2007 ja 2011) alueen kärkinimi löytyi jälleen Suolahdesta, mutta nyt SDP:stä, kun Kari Kiiskinen keräsi suurimman äänipotin.
Keski-Suomen vaalipiirin X-alueen ääniharavat vaali vaaleilta
1962 Simo Holopainen, SKDL (1775 ääntä)
1966 Veikko Halonen, SDP (729)
1970 Holopainen, SKDL (1452)
1972 Holopainen, SKDL (2002)
1975 Annikki Karvonen, SDP (2640)
1979 Pekka Leppänen, SKDL (3547)
1983 Leppänen, SKDL (9099)
1987 Leppänen, SKDL (6257)
1991 Leppänen, Vas. (5604)
1995 Leppänen, Vas. (4366)
1999 Sauli Kovanen, Vas. (2723)
2003 Kovanen, Vas. (2893)
2007 Kari Kiiskinen, SDP (2520)
2011 Kiiskinen, SDP (3041)
Ykkössijat
10 SKDL/Vasemmistoliitto
4 SDP
Wanhat waalit -juttusarja koskee entisen, vuonna 1960 perustetun Keski-Suomen läänin (nykyisin maakunnan) alueella järjestettyjä eduskuntavaaleja. Ennen vuotta 1960 Keski-Suomi oli osa Vaasan läänin itäistä vaalipiiriä.
Lähteinä mm. Keski-Suomen keskusvaalilautakunnan arkistot, Keskisuomalaisen ja Sisä-Suomen Lehden vanhat vuosikerrat.
Klikkaa kuva isommaksi!
Simo Holopaisen tukiryhmä keräsi ääniä vaalikyydeillä huonojenkin teiden takaa. Sisä-Suomen Lehdessä 30. joulukuuta 1972 ilmestyneen ilmoitukseen talteen leikannut ja kyydin tilannut saattoi myös luottaa ”työmiesten vahvoihin käsiin”.
