Keskuskoulun pihalla tunnelma on odotuksen kyllästämää. On syksyn ensimmäisen koulupäivän aamu, tiistai 11. elokuuta, ja toimittaja seisoo poukkoilevien lasten keskellä.
Kello ei ole vielä lähellekään yhdeksää, mutta alakoululaiset ovat tulleet hyvissä ajoin tiirailemaan jännittyneen kihityksen lomassa, miltä koulumaailma ja kaverit vaikuttavat tänä syksynä.
Vanhemmat lapset ovat kerääntyneet porukoihin pihan laitamille ja eppuluokkalaiset odottavat etualalla vanhempiensa kyljessä.
– Mä tiedän jo nyt muita luokkalaisia, 1B-luokan tuleva oppilas Sulo Uusitalo sanoo suurta puuta vasten nojaillen.
Vieressä kiemurtelee levottomana Jami Väyrynen, joka niin ikään aloittaa koulutiensä tänä syksynä. Pojat tuntevat toisensa ennestään Karhunlähteen päiväkodista.
– Siellä mä opin vähän lukemaan. Osaan myös katsoa kellon puhelimesta, Sulo sanoo.
– Koulussa mä haluan oppia lukemaan paremmin ja katsomaan ajan viisareista.
– Mäkin haluan oppia lukemaan! Jami innostuu.
Keskuskoulun piha täyttyi nopeasti pyöristä. Ekaluokkalaiset tutustuvat uuteen kouluunsa muun muassa kiertämällä pihan rajat ja kuuntelemalla alakoulun sääntöjä.
Jami Väyrynen ja Sulo Uusitalo haluavat molemmat eniten oppia lukemaan.
Noora Hytönen odottaa innolla pääsevänsä syksyllä alkavaan Rytmireppu-ryhmään.
POJAT VAKUUTTAVAT, että päivä ei jännitä oikeastaan tippaakaan. Jami tietää jo koulunkäynnistä, sillä isosisko menee tänä syksynä jo kolmannelle luokalle.
Sitten keskittyminen herpaantuu ja kuvat on napattava nopeasti. Hymy ei meinaa millään irrota.
– Taitaa poikia kyllä sittenkin vähän jännittää, äidit Heidi Karhu ja Hanna Uusitalo nauravat vieressä.
Niin jännittää myös Noora Hytöstä. Perheen ainoa lapsena Noora ei ole seurannut koululaisen elämää ennakkoon vaan kaikki on koettava itse.
Puhetta alkaa virrata runsaasti vasta, kun toimittaja tajuaa kysyä harrastuksista. Noora aloittaa syksyllä Rytmireppu-ryhmässä, jossa soitetaan erilaisia lyömäsoittimia.
– Kyllä mä osaan soittaa, kun kävin muskarissa, Noora kertoo ja äiti vakuuttaa, että kotona lyömäsoittimiksi kelpaavat monet tavarat.
Kaiken kaikkiaan Keskuskoululla aloittaa tänä syksynä 88 eppuluokkalaista.
KESKUSKOULULLA ALOITTAA koulutiensä tänä syksynä yhteensä 88 ekaluokkalaista. Ikäluokat ovat pysyneet suurin piirtein samankokoisina viime vuodet. Eput on jaettu neljään luokkaan, joista yhden mukana opiskelee erillinen pienryhmä, S-luokka.
Ennen kello yhdeksää lähes kaikki lapset vanhempineen ovat valuneet Keskuskoulun ruokasaliin. Ekaluokkaisten opettajat ja koulunkäyntiohjaajat kerääntyvät ovensuuhun seuraamaan tilannetta.
– Tämä alku on tällaista kouluun, luokkakavereihin ja sääntöihin tutustumista. Aamupäivällä nostamme lipun salkoon ja pidämme yhteisen, ison aamunavauksen, koulunkäyntiohjaaja Anne Hytönen kertoo siirryttyään sivuun hälinästä.
Aapiset jaetaan epuille jo heti ensimmäisenä päivänä.
– Ensimmäinen kotitehtäväkin tulee tänään! Oppilaiden tehtävä on kotona etsiä aapisen kivoin kuva, Anne paljastaa ennen kuin kiirehtii kuulemaan rehtorin tervetuliaissanat.
Alakoulun muut oppilaat kurkkivat uteliaina ekaluokkalaisia ruokasaliin. ”Aika jäätävä tunnelma!” eräs poika ehti pohtia kavereilleen ennen kuin opettajat patistivat viimeisetkin omiin luokkiinsa.
HILJAISUUS EI todellakaan laskeudu saliin, kun nimenhuuto alkaa. Sen sijaan puhe kiihtyy ja opettajien äänet meinaavat hukkua puheen porinaan.
– Mä näen täällä ainakin kolme tuttua! eräs nurkkapöydän poika huudahtaa kaverilleen ja alkaa luetella nimiä.
Noora istuu äitinsä kanssa pöydän päässä ja pongahtaa ylös tuolista heti, kun oma nimi kaikuu mikrofonista. Pikainen ”Hei, hei!” ja tyttö syöksyy 1A-luokan jonon jatkoksi reppu heiluen.
Äiti jää istumaan yksin penkille, sillä vanhemmilta on luokkiin pääsy tietoisesti kielletty. Tänä päivänä alkaa lasten itsenäinen koulutie, jota koulun henkilökohta ja vanhemmat kyllä yhdessä tukevat.
Sali tyhjenee luokka kerrallaan, osa vanhemmista kiirehtii töihin ja loput jäävät kuuntelemaan rehtori Mauri Kangaskestin asiaa.
Oppilaat ovat jo ehtineet luokkiinsa tutustumaan uuteen arkeensa.
