Äänekoskella vietetyissä yrittäjäjuhlissa saatiin nauttia hyvästä seurasta, ruoasta sekä ajatuksia herättävistä puheista.
Äänekosken Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Maria Kokko avasi perinteiset Konneveden ja Äänekosken yrittäjien yhteiset yrittäjäjuhlat.
– On erityisen hieno hetki olla täällä Hietamalla viettämässä yrittäjäjuhlaa ja palkitsemassa menestyneitä yrittäjiä. Aikaisemmin ei ainakaan tietääkseni täällä ole juhlia järjestetty. Onkin ilo huomata, kuinka näihin yhteisiin juhliin on meitä taas saapunut näin runsaslukuisesti. Mukavaa on myös lähteä keskusta-alueelta reunamille, koska myös tälläkin kylällä on vireää yritystoimintaa, Kokko sanoi tervetuliaispuheessaan.
Yrittäjäjärjestön yksi tärkeimmistä tehtävistä on olla rakentamassa parempaa yhteiskuntaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.
– Sen lisäksi yhteiset juhlat ja tapaamiset ovat parasta antia, mitä järjestö jäsenilleen voi tarjota, Kokko sanoi.
Kokko kertoi käyneensä katsomassa tämän vuoden puhutuimman ja odotetuimman elokuvan, Tuntemattoman sotilaan. Hän lainasi luutnantti Koskelan sanoja, ja toivoi juhlaväelle riemullista iltaa sanoin: ”Asialliset hommat hoidetaan muuten ollaan kuin Ellun kanat.”
– Koskettava elokuva, joka sai mieleen kiitoksen siitä, miten onnekkaita me olemme nyt, tässä ajassa. Vaikka mieli on aina puolillaan huolia, kuitenkin perusasiat ovat meillä kunnossa, Kokko muistutti.
Maria Kokko valittiin jatkamaan Äänekosken Yrittäjät ry:n keulassa.
Kaupunginjohtaja Matti Tuononen muistutti puheessaan yrittäjien tärkeydestä työllistäjänä sekä kaupungin kassan kerryttäjänä.
– Äänekosken osalta yhteisöveron tuotto vuonna 2015 oli noin seitsemän miljoonaa euroa – se on summa, jonka Äänekosken kaupunki sai äänekoskelaisilta yrittäjiltä. Lisäksi te yrittäjät työllistätte ihmisiä ja kunta kerää heidän verotulonsa, yhteisöverojen lisäksi. Tänä vuonna oman arvioni mukaan mennään lähemmäs kymmentä miljoonaa euroa.
Äänekoski on yhteisöveron tuotossa Suomen huippuluokkaa asukasta kohden katsottuna. Esimerkkinä Tuononen otti Jyväskylän, joka kerää yhteisöveroja noin 15 miljoonaa euroa vuodessa.
– Me saamme yli puolet yhteisöveron tuotosta verrattuna Jyväskylään vaikka olemme seitsemän kertaa pienempi kaupunki, Tuononen laski.
Suomen satavuotisjuhlavuoden teemana on Yhdessä. Kaupunginjohtaja kohotti maljan satavuotiaalle Suomelle kolminkertaisen eläköön –huudon saattelemana.
– Myös Äänekosken kaupunki, sen asukkaat ja yrittäjät ovat olleet kehittämässä kaupunkiamme yhdessä. Neljässä vuodessa kaupunki on muuttunut ja kehittynyt aivan valtavasti: meillä on uusi lukio, nyt ollaan rakentamassa yhtenäisperuskouluja sekä Suolahteen että Äänekoskelle sekä Koiviston kylälle uutta kyläkoulua. On rakennettu Suolahteen Kellosepän päiväkoti, ja uusi yksityinen päiväkoti Vipellys avaa aivan kohta. Täytyy sanoa, että olemme varhaiskasvatuksen osalta aivan Suomen huippuluokkaa.
Tuononen luetteli myös satsauksista vapaa-aikapalveluiden osalta.
– Valtuusto teki historiallisen päätöksen, kun päätti yhdellä nuijankopautuksella rakentaa kolme hallia vapaa-ajanviettoon: jää-, monitoimi- ja ylipainehallin.
Valtio antoi Äänekosken infran parantamiseen 170 miljoonaa euroa.
– Radan peruskunnostus sähköistyksineen valmistui elokuussa ja suurena toiveena on, että saamme palautettua säännöllisen henkilöliikenteen kiskolle välille Äänekoski-Jyväskylä. Käymme parhaillaan neuvotteluja tästä asiasta.
Kaavoituksen puolella Kotakennäs I on lainvoimainen, Kotakennäs II on laitettu vireille viimeisimmässä kaupunginhallituksen kokouksessa.
– Kehittyvän ydinkeskustan kaava saanee lainvoiman maanantaina kaupunginvaltuuston kokouksessa, jolloin keskustan kehittäminen pääsee kunnolla käyntiin.
Mollivoittoinen asukasluku aiheuttaa päänvaivaa. Ikäluokissa 0-17 on Äänekoskella tapahtunut laskua noin neljä prosenttia. Työikäisissä on laskua saman verran.
– Tulomuuttoa on saatu kasvatettua yli kuuden prosentin verran yli 64-vuotiaiden keskuudessa. Kaupungin, eli julkishallinnon näkökulmasta katsottuna tämä on ongelmallinen tilanne, sillä ikääntyvät ovat kaupungille se kallein ikäluokka. Positiivista on tietenkin tämä tulomuutto, Tuononen sanoi.
Matti Tuononen laski yhteisöverotuoton olevan Äänekoskella Suomen korkeimpia.
Niinpä niin, yrittäjät tuovat rutkasti rahaa kaupungin kassaan, mutta missä on arvostus yrittäjiä kohtaan? Sitähän mä kysyn.
Ja paljonko tuo tekee per yritys Äänekoskella ilman traktoritehdasta ?
Ihan vain mielekiinnosta olis mukava nähdä tilastoja. Jyväskylän luvut kuulostaa kyllä surkeilta!