Yrittäjäaamukahvia tahditti Ääneseudun Kehityksen toimitusjohtaja Sari Åkerlund. Tilaisuuden kärkiasia oli uuden yritysneuvoja Sanna Kiurun esittäytyminen yrittäjille. Keskustelu äityi vallan vilkkaaksi esittelykierroksen jälkeen.
Äänekosken Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Maria Kokko oli iloinen aamukahvin valtavasta suosiosta. Kahvila Annan seinät pullistelivat osallistujen runsaudesta.
– Tällaiselle on kysyntää. Tämä on oiva tilaisuus tulla verkostoitumaan ja keskustelemaan päivän polttavista asioista. Keskustelu oli jälleen kerran aktiivista, Kokko sanoi.
Sanna Kiuru aloitti työnsä kehitysyhtiössä tammikuun neljäs. Luumäeltä kotoisin oleva, Äänekoskella vuoden päivät asunut tradenomi Kiuru kertoo tulevansa yrittäjäperheestä. Hänellä on myös omaa yrittäjätaustaa.
– Olen opiskellut yrityshallinnon asioita. Olen kiinnostunut kansainvälistymisestä ja opintojen ja työn kautta minulla on hyvät verkostot ulkomaille. Minulla on vahva hankepuolen tausta, ja byrokratiaviidakko ei ole minulle vieras. Olen käytännönläheinen ihminen ja juttelen mielelläni kanssanne yrityksen kehittämissuunnitelmissa.
Yritysneuvoja toivoo tutustuvansa pian paikkakunnan yrittäjiin.
– Olkaa vain reilusti yhteydessä. Olen päässyt jo hyvin vauhtiin, Kiuru sanoo.
ÄÄNESEUDUN KEHITYKSELLÄ on tänä vuonna hankkeita, joiden toivotaan nostavan Äänekoskea kukoistukseen.
– Tämän päivänen Helsingin Sanomat kertoi karusti Äänekosken muuttotappiosta. Lehti toi tutkimuksen kautta esille, että vaikka Äänekoski on menestyksekäs teollisuuden alalla, täältä muutetaan silti pois. Mikä siihen olisi vastalääke? HS:n artikkelissa tuli esille se, että kysyntä, osaaminen ja tarjonta pitäisi kohdata paremmin toisensa. Näiden esille tuominen voisi olla vastaus kysymykseen, ja sitä puolta meidän pitää vahvistaa jatkossa, Sari Åkerlund sanoi.
Tulossa on hankintailtaa ja koulutusta siihen, miten pystyttäisi paikallista osaamista paremmin hyödyntämään. Toiveena on, että avointa keskustelua käydään positiivisessa ja hyvässä hengessä.
– Hankintailloista tiedotetaan lähiaikoina lisää, Åkerlund kertoi.
On tehty työllisyysselvitys, jonka tuloksia odotetaan.
– Me olemme työpaikkaomavaraisia, ja samaan aikaan korkea työttömyys. Miten pystyisimme epäkohtaan pureutumaan, se on ratkaistava.
Åkerlund kertoi myös pian tehtävästä kaupungin imagoselvityksestä.
– Haluamme tietää minkälaisena meidät nähdään kuntarajojen ulkopuolelta katsottuna. Katsotaan, pystyykö tulos selittämään meidän miinusmerkkistä väestökehitystämme.
Radan sähköistämisen ja uusien tielinjausten toivotaan piristävän yrityskenttää.
– Meidän pitää muun muassa kaavoittaa tarve edellä. Kasvun myötä meillä on hyviä mahdollisuuksia. Meidän pitää ottaa mahdollisuudesta koppi.
Keskustaa kehitetään, siitä on suunnitelmat jo valmiina. Matkailua viedään eteenpäin ja biotaloutta siinä sivussa. Kaupallinen selvitys on tehty.
– Nyt pitää kontaktoida ja markkinoida meidän aluetta eteenpäin. Keskustaan on tarkoitus saada kaupallisia palveluita lisää, myös asumista eli uuden näköistä ilmettä.
ESITTELYN JÄLKEEN keskustelu kävi vilkkaana. Kaija Pajunurmi toivoi sponsorirahaa jo olemassa oleville yrityksille, jotta yritykset pysyy Äänekoskella.
– Ei meille keskustan yrittäjille uudet puistonpenkit tuo asiakkaita. Meidän pitäisi saada markkinoitua sitä, mitä meillä jo on, eikä sitä mikä meiltä puuttuu tai lähtee pois. Ehkäpä pitäisi tehdä vastapainoksi juttua Hesariin, mitä meillä on. Meidän pitäisi saada valtakunnallista näkyvyyttä olemassa olevista yrityksistä. Nyt tehdään hieno tie, tarkoittaako se sitä, että sitä pitkin on helppo ajaa Äänekosken ohi. Meidän pitäisi saada imagomme positiiviseksi ja viedä viestiä muutoksesta eteenpäin, Pajunurmi sanoi.
Pekka Porrassalmi toivoi, että myös kaupunki nostaisi imagoaan yrittäjien arvostuksen suhteen.
– Että kaupunki ostaisi paikallisilta yrityksiltä ja käyttäisi paikallisia palveluita, Porrassalmi muistutti.
Vappu Kautto kertoi katselleensa vuosia kaupungin harjoittamaa kehittämistä.
– Se on keskittynyt lähinnä ulkoisiin tekijöihin. Rakennetaan uusia pytinkejä, ja henkinen mieli jää jalkoihin. Sen kohentamiseen pitäisi satsata, Kautto tuumasi.
Ari Liimatainen pohti, että kaupungilta olisi hyvä signaali yrittäjille, jos jättäisi nostamatta ensi vuonna kiinteistöveroa.
– Se olisi positiivinen ja tasapuolinen ele kaikille yrityksille, Liimatainen toivoi.
Vesa Hirvonen pohti Äänekosken nousua ja nousun esteitä.
– Asenne pitää saada yhteneväiseksi kaupungin ja yrittäjien kesken. Se ei lähde imagotutkimuksella käyntiin vaan sillä, että kaupunki ottaa huomioon kaupungin yrittäjät pk-yrityksistä lähtien. Nyt mennään metsäteollisuus edellä, harmitteli Hirvonen ja muistutti, että paikalliset yritykset työllistävät enemmän kuin metsäteollisuus Äänekoskella.
Åkerlund toppuutteli, ja muistutti, että metsäteollisuus tuo työpaikkoja välillisesti myös ympäristöön.
– Myös sinne pk-puolelle, Åkerlund sanoi.
Kaipaisin keskusteluun raakaa realismia. Suomi ei ole nykyisin enää kovinkaan kilpailukykyinen maa monellakaan toimialalla. Emme pysty valmista sellaisia tuotteita, joista maailmalla olisi kysyntää. Tästä on seurauksena massiivinen työttömyys. Kunnan työttömyysprosentiksi on ilmoitettu yli 20 so. joka viides on työtön (+ns. piilotyötöttömät). Tämä tarkoitaa käytännössä sitä, että maksukykyistä ostovoimaa ei paikakunnalla yksinkertaisesti ole riittävästi laajalle yritystoimintasekrorille. Ilmeisesti on niin, että julkishallinnosta tulee yrittäjille yhä merkittävämpi asiakas. Tämä taas tarkoitaa veronmaksajille lisää veroja (mm. kiinteistöverojen ja kaiken maailman maksujen jatkuva korottaminen) ja ylimääräisiksi koettujen toimintojen supistaminen. Olisiko sosialismissa sittenkin tulevaisuutemme?
On tärkeää, että kaupunki ostaa paikallisilta yrittäjiltä tuotteita, palveluja ja urakointia. Mutta tämä ei poista suurtyöttömyyttä eikä väestökatoa. Kaupungin taloudellinen tilanne ei lähitulevaisuudessa
suurta helpotusta tuo yrityksille. Sote ja maakuntauudistus tuskin parantavat tilannetta.
Tarvitaan kipeästi uutta yritystoimintaa. Biotehdashankkeen täysimittainen hyödyntäminen on tässä keskeisintä. Samanaikaisesti
on onnistuttava luomaan kuva (todellinen) Äänekoskesta viihtyisänä asuinkuntana.
Olisi hyvä, jos kaupungilla ja kehittämisyhtiöllä olisi resursseja tukea jo olemassa olevien yritysten kehittymistä ja kasvua. Esim. tekoäly, digitointi ja robotointi ovat jo voimakkaasti valtaamassa tuotantoja. .
Monilla yrittäjillä ei yksin ole aikaa ja voimia perehtyä uusiin mahdollisuuksiin. Siksi kaupunki ja kehittämisyhtiö voisivat olla aloitteellisia, tukea ja sparrata tuotantotapoja uudistettaessa.
Penni Salmiselle muistutukseksi! Nimen omaan sinä etkä myöskään muut puoluetoverisi olleet ollenkaan kirjoituksesi kanssa samalla tasolla päätettäessä esimerkiksi HIRVANKANKAAN kaavasta. Siinä nimenomaan estettiin PAIKALLISEN yrityksen jatkaminen. JA aiheutettiin yrityksen ”nurin meno” onneksi olkoon, olet varmaan kilistellyt skumppa-laseja enempikin, Vai mitenkä suhtauduit Tarkastuslautakunnan ”omatuntona” esimerkiksi Porrokin kanssa käytävään miljoonaluokan käräjöintiin ihan vaan periaatteella ”tehdään kärpäsestä härkänen että saadaan PAIKALLINEN työllistäjä ahdinkoon”. Ja lopuksi kannattaisi vielä miettiä muiden asioiden lisäksi vaikuttimiasi ESIM. Mämmen koulun suhteen!!!
Tiedoksi Jormalle. Osuuteni Hirvaskankaan kaavaan: valtuusto hyväksyi kaavan YKSIMIELISESTI ja minä äänestin mukana. Kaavan valituskäsittelyn loppuvaiheessa hallituksen oikeisto- jäsenet toimivat tavalla, josta olisi noussut kauhea kalabaliikki, mikäli demarit olisivat toimineet niin. Kirjoittelepa siitä.
Taas vain tiedoksi. En ole osallistunut Porrokki-tapauksen käsittelyyn valtuustossa enkä tarkastuslautakunnassakaan jääviyteni vuoksi.
Mämmen koulusta päätettäessä äänestin lakkauttamisen puolesta tietoisena päätöksen aiheuttavan ymmärrettävää mielipahaa. Näin, koska ratkaisu ei ole oppilaille kohtuuton, mutta kaupungin taloudelle tärkeä.
Yllä olevaan viitaten voisi perätä Sinun vaikuttimiasi esim eo. kirjoitukseesi. Kun Sinäkin olet valittamalla aiheuttanut kaupungille ja kaupunkilaisille paljon vahinkoa, saattaisi joku ehdottaa hieman matalampaa profiilia muitten moittimisessa.
Muistaakseni päätös Hirvaskankaasta ei ollut yksimielinen ja sillä ei ole oikeasti mitään merkitystä koska ystäväni isän sanoja lainatakseni valtuustoa vietiin virkamiesten toimesta kuin lammaslaumaa kauraämpärin perässä teurasautoon. Kyllä hävettää teidän puolestanne. Ja oletko miettinyt Pentti näiden päätösten imagovaikutusta Äänekoskelle tulevien yritysten silmissä. Jokainen laittaa pari kolme miljoonaa ylimääräistä hintaan koska on suuri riski joutua käräjöimään . Tai voi joutua maksamaan satojatuhansia sakkoja jos ei satu millyttämään virkamiehiä ja kaikki valtuuston siunauksella. Lainvoimaiset päätökset tekee myös Äänekoskella ainoastaan valtuusto vaikka kaikki valtuutetut eivät ole sitä sisäistäneetkään.
Ei kukaan voi vaatia että ostetaan paikallisilta jos saatavilla on huonoa laatua ja palvelua kiskurihintaan. Kaupungillakin lie kokemusta näistä käräjäsalin kautta. Asukkaathan ovat huonojen kauppojen maksumiehiä.