Biotalousseminaarissa heräteltiin toivoa uuden jättimäisen tehtaan rakentamiselle


Plänet B biotalousseminaari kokosi alan osaajat yhteen.

Äänekoskella pureuduttiin tänään biotalouteen ja sen moninaisiin mahdollisuuksiin. Plänet B biotalousseminaari kokosi kaupungintalolle alan toimijoita ja tietäjiä

 

Puupohjaisen tekstiilituotannon mahdollisuuksia esittelemään tuli Metsä Spring Oy:n toimitusjohtaja Niklas von Weymarn. Puupohjaiset tekstiilikuidut ovat ajaneet jo villan ohi ja synteettiset kuidut ovat jääneet puuvillan jalkoihin.

– Maailman teollisuus tarvitsee tekstiilikuitua 100 miljoonaa tonnia vuodessa, ja synteettisten kuitujen määrä on kasvussa. Viimeisen viiden vuoden aikana puuvillan menekki on jämähtänyt paikolleen. Puupohjaisia kuituja käytetään viiden prosentin verran, von Weymarn kertoi.

Puupohjaiselle kuidulle on kysyntää. Se on potentiaalinen tuote ottamaan maailman markkinoista suuren siivun.

– Tavoitteena on tuoda kestävää kuitua markkinoille katkokuitua tuottava lyocellmenetelmän avulla,  von Weymarn sanoo.

Lisäarvoa tuo kuidun kierrätettävyys. Metsä Spring on tehnyt valmistuskokonaisuudesta elinkaarianalyysin.

– Tulos näyttää hyvin kilpailukykyiseltä, niin kestävyydeltään kuin eettisiltä arvoiltaan. Haluamme painottaa, että tuotteeseen tarvittava puu on tullut sadan kilometrin säteeltä, jopa lähempää. Sellu valmistetaan muutaman kymmenen metrin päässä. Tämä mahdollistaa sen, että voimme osoittaa raaka-aineen alkuperän tilan tarkkuudella.

Weymarn väläytti mahdollisuudesta satsata satoja miljoonia euroja tehtaaseen, joka tuottaa puukuitupohjaista tekstiiliä. Tuleeko tehdas Äänekoskelle, siihen ei yleisö saanut vastausta.

– Tehtaan sijoituspaikka tulisi olemaan todennäköisesti Suomessa, Weymarn valotti.

Seminaarissa esiteltiin yrityskyselyn tuloksia biotalouden vaikutuksista. Kyselyyn tuli vastauksia 170, joista 30 Äänekoskelta. Kysely tehtiin yhteistyössä Plänet B-hankkeen, Keski-Suomen Yrittäjät ry:n ja Äänekosken Yrittäjät ry:n kanssa. Alueelliset yhteistyömahdollisuudet kiinnostavat, se tuli selväksi.

– Vastauksia ei rajoitettu Äänekosken alueelle, vaan koko Keski-Suomea koskevaksi, tuloksia esittelemään tullut Äänekosken Yrittäjien Jussi Kangas kertoi.

Biotalous kiinnostaa, ja vastanneet toivoivat lisää tietoa aiheesta. Plänet B oli varsin vieras hanke, sillä 73,2 prosenttia ei ollut hankkeesta kuullutkaan ja siitä haluttiin tietää lisää.

– Verkostoitumisen mahdollisuuksiin uskoi yli 80 prosenttia vastanneista, Kangas kertoi.

Itse biotuotetehtaan rakentaminen toi neljännekselle vastaajista positiivisia vaikutuksia.

– Äänekosken brändillä on vaikutusta yrityksiin. Biotuotetehtaan kylkiäisenä teiden kunto on kohentunut. Koetaan, että investointi loi positiivista ilmapiiriä, josta on hyötyä koko yhteisölle, Kangas sanoi.

Kiinnostusta yhteistyön lisäämiseen on selvästi olemassa, lisätietoa halutaan ja tähänastiset vaikutukset koetaan positiivisena.

– Äänekoskella on nyt hyvää pöhinää, joten tästä on hyvä jatkaa, Kangas iloitsi.

Plänet B tukee aktiivisesti biotalouden startup- ja cleantech-yrityksiä, PK-yrityksiä, teollisuusyrityksiä ja palveluntarjoajia eri aloilta. Näitä ovat mm. tuotanto, logistiikka, huolto, prosessiohjelmointi, robotiikka, sähkö- ja automaatiotekniikka sekä hotelli-, ravintola- ja matkailupalvelut.

Tommi Lindholmin tarjoama Art Gelato -koivunlehtijäätelö kiinnosti seminaariin osallistujia. Tarjolla oli myös AURA -jäätelöä. Yleisö pääsi maistamaan myös hamppu- ja pettukeksejä.

Uusi Puu -näyttely näytti mihin kaikkeen puu taipuu.

Vastaa