Ennen joulua Ravintola Keiteleen keittiössä on melkoinen laatikkoleikki


Esa Sääksilahti ja Juha Willman tunnustautuvat joulufriikeiksi. 

Kuka muistaa Niilo Tarvajärven vetämän hassun hauskan Laatikkoleikin? Ravintola Keiteleessä on leikki kaukana, kun kääritään hihat ja ryhdytään perinteisten joululaatiokoiden tekoon. 

Joululaatikoilla on pitkät perinteet suomalaisten joulupöydissä. Googlettamalla selviää, että lanttulaatikkoa on tarjottu jo 1700-luvulla, kun taas porkkanalaatikko on ilmestynyt joulupöytään huitsin paljon myöhemmin, vasta 1900-luvun alussa. Yllekirjoittaneen ehdoton suosikki on imelletty perunalaatikko eli uunituuvinki. Alunperin hämäläinen arkiruoka on vallannut koko valtakunnan. 

Ravintola Keiteleen laatikkosouvi on yli 30-vuotinen perinne. Ravintoloitsija Juha Willmanille ja Esa Sääskilahdelle joulu Suolahdessa on järjestyksessään toinen. 

– Viime jouluna eräs asiakas kertoi hakeneensa joulupöytäänsä laatikot jo yli 30 vuoden ajan, Juha Willman sanoo. 

Ei vain Äänekoskelta, vaan myös ympäri maakuntaa tullaan laatikoiden perässä. 

– Joululaatikot ovat yksi ravintolamme tavaramerkki, Sääksilahti sanoo kantaessaan valtavaa perunasäkkiä kellarista yläkerran keittiöön. 

– Tämä on niin iso juttu asiakkaillemme, ettei tätä perinnettä uskalleta lopettaa, Juha nauraa. 

Aivan alusta eivät laatikot keittiössä synny, sillä perunat ja lanttu tulevat kuorittuna paikalle. Porkkanat kuoritaan käsipelissä. Laatikoita tehdään reilusti puolitoista tuhatta kiloa, joten aika ei riitä perunateatterin pitoon. Hella on punaisena, kun peruna-, lanttu- ja porkkanakattilat ovat tulella lähes yötä päivää. Perunalaatikon imeltymisprosessi on oma juttunsa: onnistumisen edellytykset ovat juuri oikea aika ja oikea lämpötila! 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Laatikot kuuluvat joulupöytään. Kun laatikoita valmistetaan käsipelissä toista tuhatta kiloa, alkaa se olla jo melkoinen operaatio.

SOSEUTTAMISEEN tarvitaan järeämpi kone. Puunuijalla ei pärjätä, ja juuri sopivaa sosetta saadaan surautettua kätevästi sementtivatkaimen avulla. 

– Myymme ulos noin 700 kiloa laatikoita. Loput menee taloon tulleille pikkujouluruokailijoille. Voi sanoa, että laatikot ovat suurin yksittäinen artikkeli, mitä vuoden kierron aikana keittiössämme valmistetaan, Juha laskee. 

Kinkkua paistetaan 500 kiloa, karjalanpaistia 300 kiloa, ja lohta ”aivan hirveä määrä”. 

– Kinkun täytyy olla aito harmaasuolattu ja pikkuisen ylikypsäksi paistettu. Silloin sitä voi vasta nimittää joulupöydän kunkuksi. 

Ei niin Juha eikä Esakaan tunnustaudu ollenkaan kalkkunan ystäviksi. 

– Sitä ei meidän kotimme joulupöydästä löydy. 

Kinkun kylkeen sopivat myös herne ja luumu. Toimittaja kertoo ostavansa joka joulu aitoja purkkiherneitä kinkun kanssa nautittavaksi. 

– Tämä on lapsuudenkodista jäänyt perinne. 

Jättimäinen punajuurikattila on juuri otettu hellalta jäähtymään: Esa ja Juha kertovat, että rosollin ainekset pilkotaan itse täsmällisen kokoisiksi kuutioiksi. 

– Sillit teemme myös itse: on mustaherukka- ja puolukkasilliä, on chilillä terästettyä silliä ja aivan perinteistä sinappistakin, Esa sanoo. 

– Mitään ei tehdä jemmaan, vaan aina saa tuoretta eteensä, Juha sanoo. 

Kinkun täytyy olla harmaasuolattu ja hieman ylikypsä – ainakin Esan ja Juhan mielestä.

RAVINTOLA Keiteleen pikkujoulusesonki alkoi jo marraskuun 18. päivä. Aikainen joulunvietto ei masenna kaksikkoa. Joulukuussa Ravintola Keiteleessä vietetään pikkujouluja joka päivä. 

– Me ollaan joulufriikkejä, Juha hihkuu ja esittelee juuri hommaamiaan uutukaisia joulukoristeita: punaisena kiiluvia joulukuusia. 

Jouluruoka maistuu paremmalle, kun se saadaan nauttia jouluisessa miljöössä.

– Viime vuonna oli kultaa, hopeaa ja lilaa, nyt mennään puna-vihreällä teemalla, Juha esittelee. 

RAVINTOLAN laatikkoleikki huipentuu 22. joulukuuta alkavaan laatikoiden ulosmyyntiin. Valmiiksi tilatut laatikot odottavat enää kotilieden lämpöä. 

– Laatikkoleikki vie kymmeniä työtunteja. Tämä palkitaan viimeistään silloin, kun asiakkaat tulevat hakemaan laatikot kotiinsa paistettavaksi. Moni sanoo, että joulu ei maistu miltään ilman laatikoita. 

Jouluaattona Esa ja Juha kattavat joulupöydän viimeisen päälle perinteiseen malliin. Pöydän äärelle kokoontuvat rakkaimmat ja läheisimmät joulunviettoon. Mitenkäs se jälkiruoka?

– Hedelmäsalaatti on hyvä, sillä se on sopivan kevyt ja raikas raskaan jouluaterian jälkeen nautittavaksi, miehet vinkkaavat. 

Vastaa