Jättipalsami saa kyytiä ensi viikolla Äänekoskella – tarkista, löytyykö pihastasi vieraslajeja


Jättipalsami. Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE

Vieraskasvi vai ei? Kitkemistalkoissa tehdään hyvää suomalaisen luonnon monimuotoisuuden puolesta.

 

Ensi viikolla Äänekosken Kasperin uimarannan lähistöllä oleva jättipalsamikasvusto saa kyytiä, kun innokkaat kitkijät saapuvat paikalle.

– Jättipalsami on haitallinen vieraskasvi, jonka hallitsemattomaan leviämiseen on herätty viime vuosina, kertoo aluekoordinaattori Titta Makkonen VieKas LIFE-hankkeesta.

VieKas LIFE on Suomen luonnonsuojeluliiton koordinoima hanke, jota rahoitetaan EU:n luonnon- ja ympäristönsuojeluhankkeisiin keskittyvästä LIFE-ohjelmasta. Hanke kestää vuoden 2023 loppuun saakka, ja kohdelajeina ovat jättipalsamin lisäksi ihoa polttavat jättiputket sekä keltamajavankaali.

– Muita tuttuja vieraslajeja ovat muun muassa komealupiini ja kurtturuusu. Suurinta haittaa vieraskasvit aiheuttavat luonnon monimuotoisuudelle: ne kilpailevat elintilasta meidän kotoperäisten kasvilajiemme kanssa. Maailmanlaajuisesti vieraslajit on vastuussa noin kolmasosasta kasvi- ja eläinlajien sukupuutosta, Makkonen kertoo.

Joistain vieraslajeista on myös terveyshaittoja. Niiden hävittäminen on usein työlästä, joten ne aiheuttavat taloudellista haittaa asukkaille ja kaupungeille.

JOLLEKIN voi tulla jo hätä: mitä jos kukkapenkissäni muhii aikapommi, kun istutin kerran niitä lomareissulta ostamiani kukansiemeniä? Makkonen rauhoittelee, että kaikki puutarhan ulkomaanherkut eivät ole välttämättä haitallisia vieraslajeja. Hän varoittaa, että on vaikea ennustaa, mitkä uudet vieraskasvit osoittautuvat haitallisiksi tulevaisuudessa.

– Usein vieraslaji näyttää todellisen kasvansa vasta vuosikymmenien päästä siitä, kun se on istutettu. Niillä on kuitenkin yhteisiä piirteitä: monesti ne ovat todella tehokkaita leviämään ja osaavat muokata elinympäristöä itselleen sopivammaksi. Usein laji on kotoisin samantyyppiseltä ilmastoalueelta kuin Suomi, Makkonen listaa.

Tarkkailemalla omaa puutarhaa huomaa, jos jokin laji alkaa levitä hallitsemattomasti. Siinä tapauksessa kannattaa miettiä, voisiko kyseessä olla uusi vieraskasvi.

– Vieraslajit.fi on sivu, jonne on koottu hyvin tietoa haitallisista vieraslajeista. Siellä on tunnistusohjeet ja kuvaukset, joten sieltä kannattaa lähteä liikkeelle, Makkonen ohjeistaa.

VAIKKA olisikin jo hävittänyt kurtturuusunsa ja jättipalsaminsa, kannattaa pihalla tehdä kierros myös muiden vieraslajien varalta. VieKas-hanke kerää tietoa vieraslajien esiintyvyydestä maassamme.

– Olemme avanneet uuden vieraslajihavaintojen ilmoittamislomakkeen, jonne toivomme mahdollisimman paljon ilmoituksia vieraslajien esiintymisestä. Saamme siten kattavan kuvan koko Suomen laajuisesti siitä, millaisia lajeja missäkin esiintyy. Lomake löytyy osoitteesta viekas.laji.fi, Makkonen kertoo.

Jos kaipaa harjoitusta hävitykseen, jättipalsamia kitketään talkoilla Äänekoskella tiistaina. Hävitettävä kasvusto on Kasperin uimarannan läheisyydessä, ja talkooporukalle on luvassa lyhyt alkuinfo vieraslajeihin sekä mehutauko. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.

– Hanskat saa hankkeen puolesta, mutta kannattaa ottaa mukaan säänmukainen varustus, hyttysmyrkkyä ja aurinkorasvaa sekä iloinen mieli, Titta Makkonen kannustaa.

Jättipalsamin kitkemistalkoot ti 18.6. klo 17-20. Kokoontumispaikka: Vellamontie 23. Järjestäjä: VieKas LIFE-hanke ja Ala-Keiteleen luonnonystävät ry

Vastaa