Luontojuttu: Katse syystaivaalle


Seppo Mertasen pää tyhjenee muusta, kun ympärillä on luonto lintuineen.

Äänekosken luonto ihastuttaa. Mutta mitä kaikkea täältä löytyykään? Seutukunnan harrastajat, tietäjät ja luontoihmiset jakavat parhaat vinkkinsä. Lintujen syysmuutto on aluillaan. Äänemäen tornista voi nähdä vaikka merikotkan, mutta ruskaretkikohteenakin se sopii ihan kaikille.

 

Keli on nostanut kiviä Äänemäen näkötornille vievän tien pintaan. Kyltti varoittaa maastopyöräilijöistä, ja kuntoportaita pitkin paikalle pääsisi myös kävellen. Tänään ollaan kuitenkin liikkeellä autolla, ja senkin saa parkkiin aivan tornin juurelle.

– Tänne taitaa päästä hyvin vaikka pyörätuolillakin, pitkän linjan lintuharrastaja Seppo Mertanen toteaa. 

Mertanen tuntee Keski-Suomen lintukohteet kuin omat taskunsa. Tämän päivän kohteemme, uudehko puutorni seisoo Äänemäen laella, ja tukeva luiska vie sen alemmalle näkötasanteelle. Ylöskään ei tarvitse kiivetä kuin muutama rappunen – sopii myös korkeanpaikankammoiselle!

– Kaakkovuoren torni on tosi korkea, ja Tärttävuoren vähän pienempi. Kalajärvellä ja Sumiaisten Pyhäjärvellä on matalampia torneja, joille vievät polut ovat vähän jo heinittyneet. Niistä ei näe niin pitkälle enää, mutta tämä on todella hyvä ja hieno, Mertanen kehuu.

juttu jatkuu kuvan alla

Äänemäen näkötornille pääsee helposti. 

Tornista on hyvät näkymät lähes kaikkiin ilmansuuntiin, erityisesti pohjoiseen Keitelettä pitkin. Kaukoputkella voi nähdä linnun jopa kymmenien kilometrien päästä. Mertanen kiipeää rappuset tottuneesti ja nostaa kiikarit silmilleen.

– Tästä voi myöhemmin syksyllä nähdä vaikka merikotkan tekemässä muuttoa. Merikotka lähtee muuttoretkelle, kun Vienanmerellä tulee tarpeeksi kylmä. Lintuharrastajan kannattaa siis seurata säätiedotuksia siltä alueelta, vaikka täällä olisi vielä lämmintä, Mertanen neuvoo.

Kohti lentävä merikotka voi näyttää vaikkapa varikselta tai toisin päin – etenkin tottumattomin silmin, mutta myös harrastajan optiikassa. Tunnistuksessa kannattaakin pitää maltti mukana. Havainnointiharrastusta varten kannattaa hankkia hyvä lintukirja, ja aloittaa voi vaikka omalta takapihalta pikkulintuja määrittäen.

– Harrastukseen pitää olla paloa ja kipinää. On ihanaa, kun harrastus vie mukanaan ja päästä unohtuu kaikki muu. Lintujen talviruokinta on monille tuttu juttu, ja monet myös valokuvaavat lintuja. Talvella esimerkiksi koskikara on suosittu kohde, Mertanen kertoo.

Lintuja voi harrastaa ympäri vuoden, mutta Mertasen mukaan syysmuuton aikaan harrastus palkitsee helposti, kun lintuja on liikkeellä eniten. 

Muuttoa voi näkö- ja lintutornien lisäksi seurata myös maan tasalta. Isot peltoaukeat houkuttelevat suuria parvia, ja esimerkiksi monet pikkulinnut tekevät muuttoa Mämmensalmen kapeikossa. Kiire ei ole, sillä etenkin isommat linnut kuten merikotka ja joutsen muuttavat vasta loka-joulukuussa.

– Sumiaisten ja Kivetyn erämailla on muuten hienoja vanhoja metsiä, jonne voi suunnata kuuntelemaan pöllöjen huhuilua, Mertanen vinkkaa.

Ruska-aikaan näkötornista voi ihailla metsän väriloistoa. Hiljaisena hetkenä voi nähdä ketun köpöttelevän tornin juurella heinikossa tai kuulla hirven ryskäävän risukossa. Muuton seuraaminen on välineurheilua, sillä lintuhavaintoja tehdään harvemmin hiki päässä juosten.

– Torniin pitää pukeutua lämpimästi. Jos kovin tuulee, voi sanoa että kolmet housut ei ole yhtään liioittelua. Ja eväät pitää olla mukana, kunnon kahvia ja voileipiä. Mukaan voi ottaa vaikka retkituolin, jossa on mukava istuskella kiikaroimassa, Seppo Mertanen toteaa.

MITÄ?

Äänemäen näkötorni

MISSÄ?

62°36’22.7″N 25°45’09.8”E. Reitti joko Kovalantieltä autolla tai Äänemäen kuntoportaita pitkin kävellen. Kesäisin myös maastopyöräreitit vievät perille.

MILLOIN?

Lintujen syysmuutto syys-joulukuussa, näkötorni auki ympäri vuoden. Ei talvikunnossapitoa.

Monitahoinen lintuharrastus

Lintuja voi harrastaa monella tavalla. Bongaaminen tarkoittaa, että lähdetään pitkänkin matkan päähän ”bongaamaan” eli havaitsemaan tietyn lajin yksilö, jonka joku toinen on jo löytänyt ja ilmoittanut havainnostaan muille. Staijaaminen on kevät- ja syysmuuttojen seurantaa. Lintuharrastukseen voi kuulua myös talviruokinta, pönttöjen hoito, rengastus ja valokuvaus – jotakin jokaiselle!

Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys järjestää linturetkiä myös Ääneseudulla (www.ksly.net). Valtakunnallisen Birdlife Suomen sivuilla on meneillään lintulajihaaste, jossa opetellaan tunnistamaan laji viikossa. Katso, montako olet jo havainnut: www.birdlife.fi/lintuharrastus/100lintulajia/opi-tuntemaan/ 

Vastaa

  1. mjk79

    Toivottavasti ei käy niin kuin Tärttämäen lintutornille, että puut kasvavat eteen peittämään näkyvyyden. Ennen oli sieltäkin hyvät näkyvyydet, mutta nyt saa katsella puiden latvoja.

    Vastaa