Iso pala Äänekosken kulttuurihistoriaa on myytävänä. Lopullinen hinta on vielä täydellinen arvoitus.
”Harvoin tarjolla” on kiinteistökaupasta tuttu termi. Äänekoskelta löytyy kohde, jossa tuo fraasi pitää todellakin paikkansa.
Metsä Board Oy pisti toukokuussa omistamansa Mämmen myllyn myyntiin. 196-neliöisen myllyrakennuksen lisäksi alueella on omakotitalo (5 h + k + s), vanha sauna paja sekä laavu. Kohde on SKV Kiinteistönvälityksen niin sanottu Oma Tarjous –kohde: lähtöhinta on 80 000 euroa, ja hinta nousee tarjousten mukaan.
Myllystä on tehty ensimmäinen tarjous, 81 000 euroa. Kohdetta seuraa aktiivisesti yli 70 kiinnostunutta.
– Olen ollut alalla yli 30 vuotta, joten minun pitäisi osata arvioida hintoja. Mutta tästä on vaikea sanoa, mihin se päätyy. En ole koskaan myynyt myllyä, SKV:n arviointipäällikkö Jarmo Berg heittää.
Osayleiskaavan mukaan myllyn alue on tarkoitettu sen ”kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen luonteeseen soveltuvaa edustus- ja matkailukäyttöä sekä pienimuotoista yritystoimintaa varten”.
Asemakaavan perusteella alueelle voidaan sijoittaa esimerkiksi matkailukeskus yhteisrantaperiaatteella. Ristiriitaista on se, että kaava ei salli aluetta asumiskäyttöön, vaikka alueella on omakotitalo, jossa myllyn viimeinen vakituinen mylläri Erkki Manninen aikoinaan asui.
Asumiskäyttöä varten pitää hakea poikkeuslupa. Alueella sijaitsevassa omakotitalossa on kosteusvaurioita, joten edessä olisi iso remontti tai jopa talon purkaminen.
– Äänekoskella on muutama kohde, joiden myymistä vaikeuttaa se, että niissä ei kaavan mukaan saisi asua, Berg sanoo.
Rakennuksena vuonna 1923 valmistunut mylly on kaunis ja uniikki. Myllyn toiminta loppui vuonna 2014, mutta sekä rakennus että myllyn laitteet ovat hyvässä kunnossa.
– Laitetaanko mylly pyörimään, kysyy Vilho Pollari, joka osui paikalle Äksän vieraillessa myllyllä. Hän työskenteli vuosikymmenet myllärin esimiehenä Metsä Boardin ja sen edeltäjien palveluksessa.
Hän oli paikalla useita kertoja myös silloin kun presidentti Urho Kekkonen vieraili myllyllä kalastelemassa padotun kosken lohia.
Erämiehenä tunnettu Kekkonen viihtyi myllyn maisemissa ja kosken partaalla olevalla laavulla hyvin.
Järvenpääntien varrelta löytyvä Mämmen mylly sijoittuu kannakselle, jossa Keitele laskee Kuhnamoon.
Metsä Boardin varhaishistoriaan kuuluva Äänekoski Oy halusi padota Mämmenkosken saadakseen vesivoimaa perusteilla olleelle kartonkitehtaalleen. Se osti vuonna 1895 koskiosuudet ja myllykiinteistöt. Myllyn historia on paljon vanhempi. Mylly sai tullimyllyoikeudet jo vuonna 1850. Jyviä jauhetaan edelleen, mutta myllyn toiminta tuli tiensä päähän viisi vuotta sitten. Mikä sitten olisi yritystoimintaa, joka sopisi ”alueen kulttuurihistorialliseen luonteeseen”?
Uusi omistaja ei ole velvoitettu aloittamaan yritystoimintaa, mutta jotain velvoitteita on. Museovirasto haluaa antaa lausuntonsa suunnitelmista, joita myllyrakennuksen varalle tehdään.
”Monien mahdollisuuksien kohde”, voisi kiinteistönvälittäjä mainostaa.
Ikuisuuden mitta on 116 vuotta
Alkuvuonna päättyi eriskummallinen kiista, joka jää Suomen oikeushistoriaan. Korkeimpaan oikeuteen edennyt jupakka päättyi siihen, että kantajina olleet Mämmen myllyn 15 osakasta hävisivät riidan Metsä Boardia vastaan ja joutuivat maksamaan 60 000 euroa oikeudenkäyntikuluja.
Kun Äänekoski Oy aikoinaan osti koskioikeudet ja myllyn tilallisilta, osa kauppasummaa oli siitä, että ”ostaja on velvollinen antamaan taloille ikuisesti vuosittain kelvollisen jauhatuksen , ryynityksen ja lesetyksen vapaasti tullitta” eli korvauksetta.
Lupaus sitoi myös Äänekoski Oy:n seuraajia. Metsä Board irtisanoi sopimuksen kesäkuussa 2011 eli 116 vuotta myllyn ostamisen jälkeen. Osakkaista 15 haastoi yhtiön käräjille, jonka loppunäytös nähtiin siis KKO:ssa.
– Omista pusseista piti maksaa 1500 euron omavastuu, loppu meni onneksi tilan vastuuvakuutukseen, kertoo kantajiin kuulunut Tommi Lunttila. Harkinnassa oli asian vieminen Euroopan unionin tuomioistuimeen, mutta siitä luovuttiin.
Lunttilan mukaan kantajia jurppi etenkin se, että Metsä Board maksoi kahdelle suurimmalle myllyn käyttäjälle kymmenien tuhansien eurojen korvauksen ja jätti muut nuolemaan näppejään.
Oikeusprosessin aikana jotkut mylly-yrittäjät kyselivät, olisiko Metsä Board ollut kiinnostunut vuokraamaan myllyn tilat. Myllyn tulo myyntiin ei Lunttilan tietojen mukaan ole saanut aikaan erityistä vipinää viljelijöissä tai mylläreissä.
– Lähin mylly taitaa olla Konnevedellä. Osa jauhaa jyvänsä liikkuvilla mylläreillä, hän tietää.
– Ymmärrän kyllä, että tämä ei ole Metsä Boardin ydinliiketoimintaa. Harmillista on se, että yksi pitkä aikakausi päättyy, Lunttila viittaa kulttuurihistorialliseen puoleen.
Mämmen myllyn etapit
1850 Mämmen mylly saa tullimyllyoikeudet
1895 Äänekoski Oy ostaa myllyn ja koskioikeudet kartonkitehdasta varten
1923 Nykyinen myllyrakennus valmistuu
2011 Metsä Board irtisanoo jauhatusoikeudet
2014 Mämmen myllyn toiminta loppuu
2019 Korkein oikeus päättää kiistan jauhatusoikeuksista Metsä Boardin hyväksi
2019 Metsä Board asettaa myllyn alueen myyntiin toukokuussa
