Mielipide: Annetaanko päätösvalta helsinkiläisille?


EU-vaaleissa koko maa on samaa vaalipiiriä. Äänestysaktiivisuus Brysselin parlamentin valinnassa on ollut perinteisesti laimea. Helsinkiläisistä viime EU vaaleissa yli puolet äänesti, mutta metsästä elävällä Ääneseudulla kolmannes. Tulevien EU-vaalien alla on tavallista suurempi pohdinnan paikka, kannattaako päätösvaltaansa luovuttaa metropoleihin. Ajavatko metropoleista äänensä keräävät mepit metsäsuomalaisten etuja? EU:n sääntelyhän tuntuu maakunnissa ja maaseudulla konkreettisemmin kuin Helsingissä.

Mitä voisivat olla ne asiat, joilla olisi maakuntien väelle merkitystä ja jotka saisivat väen äänestämään EU-vaaleissa?

EU liittymissopimuksessa Suomi on antanut monissa asioissa keskeisen päätöksentekovaltansa unionille. EU:n toimivallan laajuus vaihtelee suuresti toimialoittain. Esimerkiksi kilpailulainsäädännössä, aluekehittämisessä, maatalouspolitiikassa sekä monissa ympäristö- ja luonnonsuojeluasioissa, kuten susipolitiikassa, unionilla on laaja toimivalta, kun taas terveydenhuollon ja koulutuksen järjestämisen osalta Brysselin päätöksillä on pienempi vaikutus.  Ainakin maanviljelijällä, metsänomistajalla, metsästäjällä ja palkansaajalla on siksi vahvoja perusteita osallistua EU-vaaleihin.

Vaikka EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, on kulunut vaalikausi osoittanut, että metsäkysymykset ovat nousseet pysyväksi osaksi EU päätöksentekoa.  Ilmastonmuutoksen hillintä on isossa roolissa seuraavalla parlamenttikaudella. EU parlamenttiin on elintärkeää äänestää sellaisia edustajia, joilla on osaamista ja tahtoa edistää sekä metsien kasvun että käytön lisäämistä ilmastopolitiikassa.

Tärkeää on, että parlamenttiin äänestetään sellaisia, jotka kykenevät pääsemään omissa ryhmissään vaikutusvaltaiseen asemaan. Suurin osa parlamentin työstä tehdään 20:ssä erikoistuneessa valiokunnassa, jotka laativat mietintöjä. Mietinnöistä äänestetään täysistunnossa. Yksittäisellä mepilläkin on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa EU-lainsäädäntöön päästessään laatimaan mietintöä. Tämän kulunut vaalikausi osoitti.

Ehdokkailta kannatta kysellä, mihin valiokuntaan he tähtäävät, ja minkälaista painoarvoa ja asiantuntemusta heiltä löytyy. Vaaleissa on tarjolla useita ehdokkaita, joilla on vahva tuntemus maakuntien ja maaseudun elinkeinoihin sekä mahdollisuus nousta eurooppalaiseksi vaikuttajaksi. Toisaalta parlamenttiin pyrkii myös niitä, jotka haluavat rajoittaa eurooppalaisen lainsäädännön avulla metsien käyttöä Suomessa. Se, miten maakuntien väki innostuu vaaliuurnille toukokuun lopulla, ratkaisee vaalitulokseen.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y.

Petäjävesi

Vastaa