Ääneseudun Kehityksen ja kaupungin edustajat tapasivat tänään ensimmäistä kertaa Keskustan kehittämisprojektin konsulttitiimin. Pienimuotoinen delegaatio kiersi tutustumassa keskustaan ja keskusteli kehittämisehdotuksista muun muassa yrittäjien kanssa.
Kehittämiskonsultit koostuvat Rambollin ja Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisikin asiantuntijoista. Arkkitehti Trevor Harris näkee projektissa paljon mielenkiintoisia piirteitä.
– Kiinnostava nähdä onko ihmisillä uskallusta ja rahkeita keksiä jotain uutta, ilman että matkii jotain toista kaupunkia. Meidän tarkoitus on auttaa ihmiset näkemään asiat erilailla ja tuoda esille jo olemassa olevat hyvät puolet.
Kehityssuunnitelma etenee siten, että konsultit tekevät tiukkaa työtä parin kuukauden ajan, jonka jälkeen he esittelevät muutaman vaihtoehdon keskustan kehittämiseksi.
Asukkaiden ja paikallisten yrittäjien mielipiteitä on myöskin tarkoitus kuulla. Konsulttien tekemät kehitysvaihtoehdot tuodaan julkisesti nähtäville, ja myöhemmin perustetaan myös aiheen pohjalta työryhmä, joka käy läpi kehitysehdotusten hyviä ja huonoja puolia.
– Tarkoitus on saada työryhmästä mahdollisimman monipuolinen. Nuorten ääntää kuullaan siinä missä ikääntyvienkin, yrittäjiä tietenkään unohtamatta, kertoo Ääneseudun Kehityksen toimitusjohtaja Sari Åkerlund.
– Kyllä ratkaisujen ydin lähtee aina asukkaista itsestään. Ei ole mitään hyötyä tuoda vaan jotain ulkopuolista sekopäätä määräilemään, tuumaa Harris
Työryhmä sai vierailullaan nopean kuvan siitä, mitkä ovat Äänekosken hyviä puolia, ja missä kohdissa löytyy taas haastetta kehittämiseen. Keskustan vahvuuksia ovat muun muassa kaunis ranta-alue ja liikuntapalveluiden läheisyys.
– Paljonhan tässä on hyvää. Mutta haasteita tuovat esimerkiksi kaikki takapiha-alueet, sanoo projektipäällikkö, arkkitehti Jari Mäkynen.
– Ne tuovat myös mahdollisuuksia, muistuttaa arkkitehti Hannu Louna.
Suunnitellualue on lopulta hyvin pieni. Mutta suunnitelmassa tullaan ottamaan huomioon myös laita-alueiden kehitysmahdollisuudet.
Keskustan kehittämisessä on tarkoitus luoda uutta asutusta ja tuoda uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Ydinkeskusta olisi tarkoitus tiivistää toimivaksi ja viihtyisäksi alueeksi.
– Monet keskittyvät pikkuasioihin, kuten parkkipaikkoihin. Pitäisi miettiä enemmän sitä, miten paikasta saadaan sellainen paikka, jossa on kiva olla ja johon halutaan jäädä. Ne parkkiasiat on lopulta kuitenkin helppoja, Harris muistuttaa.
Kaupallista näkökulmaa tuo Rambollin Tiina Kuokkanen. Kuokkanen pitää suunnitelmissa silmällä kannattavuutta ja kaupallisen kehityksen näkökulmaa.
– Minä olen vähän järjen äänenä tässä. Tottakai hienointa on ideoida kaikkea, mitä ei vielä ole, kuten nyt vaikka ravintolaa. Mutta yritetään myös tuoda esille kaupallisuutta tukevien aktiviteettien merkitystä. Puhuttiin esimerkiksi luistinradan tuomista torille, joka toisi ihmisiä kaupungille iltaisin, Kuokkanen kertoo.
Kehittämistyöryhmässä on hyvää energiaa, ja paljon erilaisia näkökulmia. Kun soppaan lisätään Äänekosken omat ideanikkarit, on kasassa vahva tiimi.
– Porukassa on hyvää vipinää. Yhteistyössä tulee olla vähän pientä kitkaa, joka sitten synnyttää hienoja ideoita. Jos kaikki olisivat samaa mieltä, olisi todella tylsää, Harris tuumailee.
Koska työryhmän projekti on vielä alussa, ei vielä ole suuria näkemyksiä, siitä mikä keskustassa tulee muuttumaan ja missä järjestyksessä.
– Yhtään ei vielä tiedä miltä keskusta tulee näyttämään. Mutta jos tietäisin, niin en edes lähtisi mukaan. Eihän se olisi hauskaa. Ja hauskaahan tämän pitää olla. Tämä on tällaista aikuisten leikkiä, Harris sanoo.
Mitäs kivaa Koskikeskukseen? Kuntosali? Keilahalli? Vai kenties tasokas illallisravintola?
Kävittekö suolahdessa,sumiaisissa ja kankaalla?
Aikuisten leikissä eivät taida kohdata reaali ja todellisuus taitavat mennä veronmaksajien rahat hauskasti leikkiessä kalliille suunnittelutoimistolle.
Koskikeskuksen omistaa Keskimaa joka hallitsee ravintola alaa ja samoin elintarvikekauppaa eiköhän sitä ole mietitty kun tilat ovat tyhjillään. Ruokaravintoloiden käyttöasteet eivät riitä toiminnan jatkamiseen muillakaan ja lopettavat toimintasa. Sama pätee kuntosalitoimintaan eiköhän paikallinen kovantason yrittäjä ole tutkinut nämäkin mahdollisuudet tilojen ja vuokran suhteen. Äänekosken keskustan alueella asuu yli 30 % eläkeläisiä ja 25 % työttömiä eiköhän heillä ole eurot tiukilla . Koskikeskuksen alueella on todellinen ongelma parkkipaikat siitä ryhmän olisi hyvä aloittaa kun se kuullostaa niin helpolta. Oikein hyvä ajatus että ulkopuoliset Trevor Harriksen
lupaamat ”sekopäät ” eivät tule määräilemään , kun niitä meillä on jo omasta takaa määräilemässä.
Äänekosken keskustan kehittämistohinassa on unohdettu, että on olemassa myös Suolahti, joka on mielenkiintoisin osa Äänekosken kaupunkia. Valitettavasti Suolahti on parhailta osiltaan pahasti rähjääntynyt. Kuntien yhdistyessä sovittiin että kaupungin eri osia kehitetään tasavertaisesti. Siitä sopimuksesta ei ole jäljellä häivän vertaa. Valitettavasti!